Kahden kapinallisen pankin osinkopäätökset herättävät yhä ihmettelyä – Finanssivalvonta ja kansanedustaja pettyneitä suositusten ohittamiseen

1:48
Pankkien vakavaraisuus vaikuttaa esimerkiksi niiden kykyyn myöntää lainoja. Viime kesänä kerrottiin siitä, asuntolainaa saa aiempaa enemmän.

Sekä Aktia ja Ålandsbanken ovat maksaneet tänä vuonna osinkoja, vaikka Finanssivalvonta ei ole sitä suositellut. Pankit perustelevat ratkaisujaan muun muassa vakavaraisuudella ja hyvillä tuloksilla.

Finanssivalvonta suositti joulukuun puolivälin jälkeen pankeille, että ne noudattaisivat äärimmäistä varovaisuutta voitonjaossa syyskuun loppuun saakka. Suositus ei ole sitova.

Finanssivalvonta haluaa suosituksella varmistaa pankkien kyvyn ylläpitää terveitä pääomatasoja eli ehkäistä pankkikriisin syntymistä koronapandemian seurauksena. Pankkien vakavaraisuuden horjuminen johtaisi moniin taloudellisiin ongelmiin yhteiskunnassa.

Vaikka koronarokotusten alkaminen luo toiveikkuutta, talouden näkymät ovat yhä epävarmoja ja luottotappioiden paheneminen on mahdollista.

Finanssivalvonnan suositus perustuu Euroopan keskuspankin EKP:n suositukseen, jossa kehotetaan pankkeja ja muita luottolaitoksia äärimmäiseen varovaisuuteen voitonjaossa syyskuun loppuun saakka.

Kansanedustaja hämmästelee

Tänään kansanedustaja ja Suomen Pankin pankkivaltuutettu Pia Viitanen (sd.) hämmästelee Ålandsbankenin ja Aktian alkuvuoden päätöksiä, joissa on päätetty osinkojen maksamisesta.

– Pidän huolestuttavana kahden suomalaispankin valitsemaa linjaa maksaa osingot suosituksen vastaisesti. Koronan vuoksi on syytä kaikin tavoin pyrkiä ehkäisemään ennalta vakavia seurauksia talousjärjestelmään, ja pankkisektorin kestävyys on tässä kokonaisuudessa kriittinen tekijä. Lyhyen tähtäimen voitot eivät saa ajaa yhteisen edun edelle, sanoo Viitanen tiedotteessaan.

– On syytä saada pankeilta selvitys, miksi kriisiaikana toimitaan suositusten vastaisesti, Viitanen jatkaa.

Muita ei ole valvojan tiedossa

Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius kertoo, että Finanssivalvonta saa joka tapauksessa haluamansa tiedot pankeilta.

– Valvojana käymme keskusteluja pankkien kanssa ja saamme tarvittavat selvitykset sitä kautta. Muut suomalaispankit eivät ole julkistaneet vastaavia päätöksiä. Nordea on ilmoittanut noudattavansa suosituksia.

– Toistaiseksi ei ole tiedossa, että muut pankit Euroopassa olisivat menetelleet samalla tavalla, mutta meillä ei ole kattavaa ajantasaista seurantaa eurooppalaisten pankkien osinkopäätöksistä, Helenius sanoo.

Aktian ja Ålandsbankenin ratkaisut olivat pettymyksiä Finanssivalvonnalle.

– Se on valitettavaa, että kaksi suomalaista pankkia irtaantui eurooppalaisista suosituksista. Kun suosituksen annamme, odotamme että kaikki sitä noudattavat, Helenius toteaa.

Ei odoteta valtion pelastusta

Ålandsbanken perustelee ratkaisuaan hyvällä tuloksella.

– Ålandsbankenin hallitus on tarkoin arvioinut riskit, jotka voivat liittyä osingon jakamiseen vallitsevissa olosuhteissa. Järjestämättömät luotot ovat edelleen alhaisilla tasoilla ja pankin voiton muodostumisen odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla.

– Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä pandemian vuoksi tehtyjä ylimääräisiä arvonalentumisvarauksia ei ole tähän mennessä tarvinnut ottaa käyttöön, sanotaan pankin hallituksen päätöksessä.

Sekä Ålandsbanken että Aktia vetoavat myös siihen, että ne haluavat olla hyviä sijoituskohteita. Näin haluavat olla tosin muutkin pankit.

– Aktian hallitus on huomioinut Finanssivalvonnan 18.12.2020 päivittämän suosituksen luottolaitosten voitonjaosta ja huolellisen harkinnan jälkeen päättänyt maksaa osinkopolitiikkansa alalaidan mukaista osinkoa osakkeenomistajilleen.

– Finanssivalvonnan suositus on tässä poikkeustilanteessa ymmärrettävä, mutta Aktia on vakavarainen pankki ja se on pitkään ollut luotettava osingonmaksaja. On tärkeää, että Aktia on kiinnostava sijoituskohde myös tulevaisuudessa, Aktia linjasi tällä viikolla.

Ålandsbanken perustelee ratkaisuaan lisäksi sillä, että se on pieni pankki.

– Viranomaiset ovat luokitelleet kaikki Suomen pankit, kahta suurinta lukuun ottamatta, ”vähemmän merkittäviksi pankeiksi”. Näin ollen mahdollisessa tulevassa kriisitilanteessa Ålandsbankenin ja muiden tähän luokkaa kuuluvien pankkien ei odoteta tulevan pelastetuiksi valtion taholta, Ålandsbankenin päätöksessä todetaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja