Ruotsi poisti pitkät lääkärijonot pikavauhdilla – Miten se tehtiin?

Radikaali muutos tuottajien jakautumisessa on tapahtunut vauhdilla. Syynä on Ruotsin valtiopäivien päätös vuonna 2010 uudistaa terveydenhuoltoaan niin, että valta luovutettiin potilaalle. Potilas saa nyt itse valita, missä hoidattaa itsensä – oli kyseessä sitten julkinen tai yksityinen terveyskeskus. Tuloksena laadun nousu ja tynkäjonot.

– Potilaan asema parani. Potilaan on nyt helpompi päästä lääkäriin ja nyt perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden saatavuus onkin Ruotsissa erittäin hyvällä tasolla, kertoo johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Potilas äänestää jaloillaan ja raha seuraa

Jos potilas sattuu olemaan tyytymätön saamaansa hoitoon, hän voi koska tahansa vaihtaa hoitopaikkaa ja maakäräjäalueen maksama raha seuraa potilasta. Ruotsissa siis oikeasti kannattaa äänestää jaloillaan.

– Samanlaisesta lääkärikäynnistä maksetaan tuottajalle aina sama korvaus. Rahavirrat määräytyvät potilaiden mielipiteiden ja kokemusten mukaan. Tällä tavalla potilaat pystyvät kollektiivina ohjailemaan perusterveydenhuollon palvelutuotantoa.

Kun Suomessa vahvana trendinä näkyy terveysasemien kokoaminen yhdeksi isoksi, Ruotsissa edetään juuri päinvastaiseen suuntaan. Terveyskeskuksia on nimittäin enemmän kuin ennen uudistusta.

– Potilas ei välttämättä edes tiedä, meneekö hän yksityiselle vai julkiselle. Ne ovat aivan samannäköisiä ja niiden tarjoamat palvelut ovat varsin samankaltaisia, koska järjestäjätahot eli maakäräjät ovat määritelleet, mitä perusterveydenhuollon puitteissa tulee tuottaa.

Merkittävä ero Suomeen verrattuna järjestelmässä on se, että yksityiset palveluntuottajat on määritelty lailla samalle viivalle julkisen terveydenhuollon kanssa.

– Meillä Suomessahan yksityinen tuotanto on riippuvainen erillisistä ulkoistamista ja hankintamenettelyistä tai sitten niitä käytetään hätätilanteissa kuten päivystystoiminnan paikkaamisessa, Jonsson jatkaa.

Kelan tutkija: Suomella edellytykset omaksua Ruotsin malli

Jonssonin lisäksi hallituksen sote-uudistuksen takkuaminen on saanut monet muutkin vilkuilemaan lahden toiselle puolelle. Ruotsin malli kerää kannatusta THL:n lisäksi myös Kelassa.

– Ruotsissa ihminen voi itse valita ja listautua palveluntuottajalle, oli se sitten julkinen tai yksityinen. Valinnanvapaus sanelee, miten palvelutuotanto kehittyy. Varsinkin pienituloisten palvelujen käyttävyys on lisääntynyt ja myös tuottavuus on lisääntynyt, selventää mallin tuloksia Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.

Mikkolan mukaan Suomella olisi täydet edellytykset omaksua Ruotsin malli, sillä Suomessa valinnanvapaus on nykyisellään näennäistä.

– Kunnat eivät ota vakavasti tätä perusterveydenhuollon jonotilannetta. Kyllä jokaisella suurella kaupungilla olisi tämä mahdollista tehdä eli avata omat markkinat ja ottaa nämä yksityiset palveluntuottajat mukaan tuottajiksi, Mikkola jatkaa.

Valinnanvapaus maksaa enemmän

Mikkolan mukaan Ruotsin esimerkin ottaminen Suomeen lisäisi kustannuksia.

– Suomessa palvelujen saatavuudessa on ongelmia, niin on selvä, että jos palvelujen tarjonta lisääntyy ja palvelujen käyttö lisääntyy, niin kustannukset kasvavat.

Kelan Mikkola näkee, että pesiytynyt ongelma tällä puolella lahtea löytyy keskustelun tasosta.

– Keskustelu on ajautunut yksityisen ja julkisen vastakkainasetteluun ja se ei kyllä johda mihinkään.

Ministeriössä ei lämmetä

Ministeriön kansliapäällikkö sanoo Ruotsin mallille kohteliaasti ei.

– Mielestäni kansalaisten palvelujen saannin kannalta on turvallisempaa lähteä siitä, että me pohjaamme palvelujärjestelmämme julkiselle tuotannolle ja sitä sitten täydentää yksityinen, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoo.

Sillanaukeen mielestä yksi keskeinen heikkous Ruotsissa on se, että sosiaalipalvelut on jätetty 290 kunnan harteille maakäräjäalueiden sijasta.

Kahdenkymmenen maakäräjäalueen tehtävä lähes kauttaaltaan on terveydenhuollon pyörittäminen, erikoissairaanhoito mukaan lukien. Maakäräjillä on oma verotusoikeus ja terveydenhuolto rahoitetaankin pääosin käräjäalueen omasta budjetista. Vajaa 30 prosenttia rahoituksesta ohjautuu valtion tasolta.

Ensi vuoden alusta alkaen Suomessakin saa valita hoitopaikkansa – kunhan se edustaa julkista sektoria.

Katso Joonas Lepistön juttu (Seitsemän uutiset 27.3.2013)