Emeritusprofessori, Ruotsin Tiedeakatemian jäsen Tore Scherstén ihmettelee Svenska Dagbladet -lehden haastattelussa, miksi viranomaiset eivät kunnelleet varoituksia Pandemrix-sikainfluenssarokotteen mahdollisista vaaroista.
- Rokotteen neurologisista sivuvaikutuksista varoitettiin useaan eri otteeseen etukäteen. Niitä olivat narkolepsian lisäksi mahdollinen sairastuminen vielä vakavampaan Guillain Barrés -syndroomaan. Elleivät Ruotsin viranomaiset tienneet tästä, se on jo sinänsä skandaali, Scherstén sanoo.
Muun muassa Yhdysvaltain elintarvikeviraston FDA:n asiantuntijaelimissä toimiva Scherstén kertoo viraston todenneen ennen kaikkea Pandemrixin lisäaineiden saattavan aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia. Ne oli todennettu jo Persianlahden sodan aikana, kun amerikkalaissotilaita oli rokotettu vyöruusua vastaan.
Myös Saksan hallitus kielsi ministereidensä, sotilaidensa ja ulkomailla työskentelevien virkamiestensä rokottamisen Pandemrixilla. Heidän influenssisuojaansa vahvistettiin toisella rokotteella, jossa ei ollut Pamdemrixissa käytettyä adjuvanssia eli rokotteen lisuketta. Päätöksestä syntynyt keskustelu johti siihen, että Saksassa vain 12 prosenttia kansasta ilmoitti haluavansa rokotteen sikainfluenssaa vastaan.
Rokotuskampanjan takana poliittiset paineet
Ruotsissa Panemrix-rokoteannokset oli jo ostettu, ja Svenska Dagbladetin mukaan hankinnan yhteydessä valmistaja vapautettiin kaikesta vastuusta, mikäli rokoteella ilmenisi sivuvaikutuksia. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että monet ruotsalaisasiantuntijat epäröivät ennen joukkorotusten aloittamista, mutta poliittiset paineet hankkeen läpiviemiseksi olivat liian suuret.