Ruotsalainen tilastovelho: "Suomen menestys voi riippua Angry Birdsin suosiosta Afrikassa"

Hänen erikoisosaamistaan on maailman tilastojen esittäminen kiinnostavalla tavalla. Rosling pudotteli Nordic Business Forumin yleisölle kasamäärin tilastotietoa, kuten sellaisenkin faktan, että alle 15-vuotiaita on Afrikassa 400 miljoonaa.

– Suomen menestys voi riippua täysin Angry Birdsin menestyksestä Afrikassa ja Aasiassa, Rosling sanoi.

Rosling on lääketieteen kansainvälisen terveyden professori ja varsin kysytty luennoitsija. Hän on myös kysytty asiantuntija silloin kun yrittäjät päättävät sitä, minne kasvumarkkinoille sijoittaa.

– Afrikan suhteen ensimmäiseksi kiinnostui CocaCola. Sitten tulivat kännykkäyhtiöt, Rosling sanoo.

Hänen mielestään kehitysmaiden kasvua ei yleensä huomioida läntisissä maissa, koska kasvu lähtee kehitysmaissa niin alhaiselta tasolta. Yksi kehityksen mittari on lapsiluku, joka on joissakin paikoissa laskenut jo merkittävästi.

– Addis Abebassa naiset saavat keskimäärin 1,5 lasta eli vähemmän kuin Suomessa. Kukaan ei tunnu tajuavan tätä, Rosling sanoo.

Maailman väestötilastot hallitseva mies ei ole mielestään optimisti eikä pessimisti vaan possibilisti, joka uskoo mahdollisuuksiin.

Yhteistyötä Angry Birdsin kanssa?

Rosling myöhästyi tiedotustilaisuudestaan jäätyään suustaan kiinni Angry Birdsin kehittäneen Rovion markkinointijohtajan, Peter Vesterbackan kanssa. Mistä he puhuivat?

– Emme puhuneet vaan aloitimme yhteistyön. Maailma tarvitsee avointa tietoa ja maailma tarvitsee tietoa, joka on helposti ymmärrettävissä, Rosling suostui avaamaan lyhyttä käytäväkeskustelua Vesterbackan kanssa.

– Oli mielenkiintoista kuulla, että Angry Birds on jo havainnut tarvitsevansa menestystä Afrikassa ja Aasiassa. He näkevät, että heillä on sekä mahdollisuuksia että velvollisuuksia siellä.

Hän kehui vuolaasti Angry Birdsin konseptia ja ideaa.

– Lapsenlapseni ompeli Angry Birds-huppareita jo ennen kuin niitä sai markkinoilta. Angry Birds ei ole vain konsepti, se on tarina, johon on helppo samaistua.

Yleensä länsimaiset yritykset suhtautuvat kehitysmaiden markkinoihin Roslingin mukaan alentuvasti.

– Rikkaissa maissa asenne kehitysmaita kohtaan on ikävä sekoitus ylimielisyyttä ja tietämättömyyttä. Rikkaisiin maihin sijoittaminen on nykyisin vaikeampaa, mutta kehittyviin maihin sijoittaminen ei.

Roslingin helposti ymmärrettäviin tilastoihin voi tutustua osoitteessa http://www.gapminder.org/