Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset heittävät vähiten ruokaa roskiin muihin pohjoismaalaisiin verrattuna. Eniten ruokaa heitetään roskiin Ruotsissa ja vähiten Suomessa.
Suomalaisilta jää vähiten poisheitettävää ruokaa verrattuna muihin pohjoismaalaisiin, selviää tuoreessa Siemens-kodinkoneiden tekemässä pohjoismaisessa tutkimuksessa. Ruotsalaisten ruokahävikki on määrältään sen sijaan pohjoismaiden suurinta. Omatunto puolestaan kolkuttaa eniten tanskalaisilla, kun ruokaa heitetään pois.
YK:n mukaan kolmasosa kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy roskikseen joko tuotantoketjun eri vaiheissa tai kotitalouksissa. Ruokahävikki on valtavaa resurssien tuhlausta ja kuormittaa ympäristöä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n Save Food -ruokahävikkihankkeen kumppanina Siemens-kodinkoneet kartoitti kyselytutkimuksen avulla asenteita ruokahävikkiin Pohjoismaissa. Yli 4 000 vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta kertoivat tutkimuksessa omista tottumuksistaan. Suomalaisia vastaajia oli kaikkiaan 1 023.
Suomalaisten ruokahävikki pienintä
Tutkimustulosten mukaan noin puolet suomalaisista vastaajista heittää ruokaa pois 1-3 kertaa kuukaudessa. Viidesosa vastaajista heittää ruokaa pois 1-3 kertaa viikossa ja yhtä usealta ruokahävikkiä ei synny lainkaan . Joka päivä tai 4-6 kertaa viikossa ruokaa joutuu heittämään pois 6,2 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku on 23 prosenttia, Norjassa 22,1 prosenttia ja Tanskassa 16,5 prosenttia.
Ikäryhmien välillä on kyselytutkimuksen mukaan myös suuri ero siinä, kuinka usein ruokaa heitetään pois. Vähiten tätä tekee ikäryhmä 20–29-vuotiaat ja eniten 56–70-vuotiaat.
Ruoan syömäkelpoisuus arvioidaan hajuaistilla
Arvioidessaan ruuan syömiskelpoisuutta, 69 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi luottavansa hajuaistiin. Noin puolet käyttää arvioin tekemiseen näköhavaintoja ja noin kolmannes maistaa ruokaa. Parasta ennen -päiväyksen perusteella ruuan poisheittämiseen päätyi 38 prosenttia vastaajista.
Huono omatunto syntyi erityisesti rahan hukkaan menemisestä. Maantieteelliset erot eivät olleet suuria, mutta itäsuomalaisen (14 %) omatunto soimasi ympäristönkuormittamisesta yli viisi kertaa useammin kuin länsisuomalaisen (2,6 %).
(MTV3)