Yhä useampi suomalainen kokee huonoa omaatuntoa heittäessään syömäkelpoista ruokaa pois. Vaikka ruokahävikin ympäristövaikutuksista ollaan entistä tietoisempia, tästä huolimatta ruokaa päätyy roskiin miljoonia kiloja vuodessa.
Katso videolta, miltä suomalainen ruokahävikki oikein näyttää.
Ruokaa, joka muuten olisi päätynyt hävikkiin esimerkiksi ylituotannosta, pakkausten vaihtumisesta tai lähestyvästä parasta ennen -päiväyksestä johtuen, pääsee roskakorin sijaan hyötykäyttöön nettikauppa Matsmartin ansiosta. Matsmart myy netissä ruokaa 20–90 prosentin alennuksella.
Ruokahävikkiä vastaan taistelee myös yritys ResQ Club, joka yhdistää ravintolat, kahvilat ja ruokakaupat edullista ja laadukasta ruokaa arvostaviin kuluttajiin. Palvelussamme on myytävänä sekä aterioita, välipaloja että isoja ruokakasseja useimmiten jopa 50 prosentin alennuksella.
Muun muassa näiden palvelujen avulla asiakas voi sekä säästää rahaa että auttaa ympäristöä.
Tämän kaltaiset palvelut ovat selvästi tervetulleita, sillä Matsmartin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset potevat yhä enemmän huonoa omaatuntoa ruoan poisheittämisestä.
Kolmasosa heittää pois syömäkelpoista ruokaa
Tutkimuksen mukaan jopa 68 prosenttia suomalaisista kokee huonoa omaatuntoa heittäessään pois syömäkelpoista ruokaa. Kasvua vuoden takaiseen on peräti seitsemän prosenttiyksikköä.
Tästä huolimatta kolmasosa (34%) suomalaisista heittää ruokaa roskiin, jos parasta ennen -päiväys on umpeutunut.
Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä tekee henkilöä kohden noin 20 kiloa.
Parasta ennen -päiväys ei kuitenkaan kerro siitä, että tuote olisi pilalla. Se on valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää saman laadun kuin valmistushetkellä. Ruoka voi säilyä yhtä hyvänä viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin.
– Esimerkiksi riisi, oliiviöljy tai mysli ei ole syömäkelvotonta, vaikka parasta ennen -päiväys olisi umpeutunut, Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson kertoo.