Mainos

Kotitaloudet viskaavat arvokasta tavaraa menemään kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin on kuviteltu: "Kuin heittäisit 5 euron setelin pois"

Hollantilaistutkijat laskivat, että kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin on ajateltu, uutisoi muiden muassa tiedesivusto Phys.org.

Yleisesti toistetun näkemyksen mukaan maailmanlaajuisesti kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta menee roskiin. Jos nuo 1,3 miljardia tonnia hävikkiruokaa päätyisivät tarkoituksensa mukaiseksi syötäväksi, pystyttäisiin ruokkimaan enemmän ihmisiä sekä säästämään rahaa ja luonnonvaroja. YK:n mukaan hävikkiruoka aiheuttaa lähes 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan tuottamista kasvihuonepäästöistä.

Tuoreiden laskelmien mukaan luvut voivat olla vielä tätäkin suurempia. Aineisto osoittaa, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön arviot kotitalouksien ruokajätteestä voivat olla jopa kaksi kertaa liian alhaisia.

Wageningen tutkimusyliopiston laskelmat perustuvat ihmisen aineenvaihduntamalliin sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä Maailman terveysjärjestön keräämiin tietoihin.

Päivässä roskiin 500 kaloria ja 5 euroa

PLOS ONE -julkaisussa ilmestyneen Wageningen tutkimusyliopiston tutkimuksen mukaan ihmisten – erityisesti rikkaissa länsimaissa asuvien – olisi syytä tarkastella entistä tarkemmin, kuinka paljon he heittävät ruokaa roskiin.

Tutkimuksen mukaan ihmiset heittävät syömäkelpoista ruokaa pois kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin on ajateltu. Maailmanlaajuisesti ihmiset tuottavat ruokahävikkiä keskimäärin yli 500 kilokalorin verran päivässä.

Jos ihmiset eivät tuhlaisi yhtä paljon ruokaa kuin nykyisin, samoilla luonnonvaroilla kyettäisiin ruokkimaan viisi ihmistä neljän sijaan. 

Ja sen lisäksi, että ruokahävikki haaskaa luonnonvaroja, se kuluttaa rahaa turhaan

– Ruoan heittäminen roskakoriin on kuin heittäisit viiden euron setelin pois. Miksi tekisit niin? tutkija  Monika van den Bos Verma Wageningen tutkimusyliopistosta sanoo BBC:lle.

Vaurastumisen myötä ruokaa heitetään roskiin enemmän

Tutkijat havaitsivat, että kun kuluttajat ansaitsevat enemmän kuin 6,70 dollaria päivässä, heidän tuottamansa ruokajätteen määrä alkaa nopeasti kasvaa. Tuotetun ruokajätteen määrän kasvu hidastuu, kun vauraus on kohonnut tarpeeksi.

Tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa yhteyden ruokahävikin lisääntyneen määrän ja elintason kohoamisen välillä. Ihmisten tulisi vähentää roskiin heittämäänsä ruoan määrää vauraissa maissa, minkä lisäksi hävikkiruoan määrän kasvamista nousevan elintason maissa tulee ennaltaehkäistä.

Suomessa eniten ruokaa roskiin heittävät kotitaloudet

Ruokaa tulisi arvostaa eikä pitää itsestäänselvyytenä, jota voi haaskata. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ruokaa ei kuitenkaan enää nähdä Suomessa samalla tavalla arvokkaana resurssina kuin aiemmin. Maatalousyhteiskunta on muuttunut massakulutuksen yhteiskunnaksi, tutkijat luonnehtivat tiedotteessaan.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy arviolta 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Eniten, vajaan kolmanneksen, sitä tuottavat kotitaloudet, joiden vastuulla on 120–160 miljoonaa kiloa roskiin heitettyä ravintoa. Eniten suomalaiset heittävät hukkaan leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, hedelmiä ja kasviksia sekä kahvia.

Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa, sillä ruoantuotannossa syntyy kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Lisäksi ruoan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat päästöjä. Roskiin heitetty ruoka on kuormittanut luontoa turhaan.

Näin vähennät ruokahävikkiäsi

Hävikkiä voi vähentää pitämällä silmällä kotona olevia vanhentuvia ruoka-aineita ja hyödyntämällä ne ruoanlaitossa. Kotiin kannattaa ostaa sen kokoisia pakkauksia, että niiden sisältö tulee varmasti käytettyä. Nälkäisenä ei kannata mennä kauppaan, sillä silloin sortuu helposti hutiostoksiin.

Muista myös, että ruoka voi olla syötävää, vaikka sen parasta ennen -päiväys olisi umpeutunut: luota näkö-, haju- ja makuaistiisi. Ylimääräisen käyttökelpoisen ruoan voi pakastaa, jos sitä ei ehdi syödä ennen mahdollista pilaantumista. Ruokaa tulee ottaa sen verran kuin sitä syö.

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja