Ruokaväärennöksiä ilmenee Suomessa vuosittain

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rajavalvontayksikön johtaja Kyösti Siponen kertoo, että esimerkiksi alkuperäväärennöksiä ilmenee säännöllisesti. Malliesimerkki ovat aikaisin keväällä Suomeen tuodut ulkomaiset mansikat, joita kaupataan kuluttajalle kotimaisina.

– Mutta sitä, missä vaiheessa väärennös tapahtuu, kotimaassa vai lähtömaassa, on vaikea selvittää, Siponen toteaa.

Alkuperämaan lisäksi epäselvyyksiä esiintyy muun muassa pakkausmerkinnöissä. Tuotteissa saattaa olla esimerkiksi liikaa tai kiellettyjä lisäaineita.

– Raaka-aineet voivat olla vähän epäkurantteja, eli eivät ihan sitä, mitä pakkausmerkinnöissä kerrotaan, sanoo Siponen.

Ruokaväärennökset ovat miljoonabisnes

Ruokahuijausten havaitseminen ennen elintarvikkeiden päätymistä myyntiin on vapaassa Euroopassa hankalaa, sillä EU-maiden kesken suoraa rajavalvontaa ei ole. Automaattisesti tarkistetaan vain Suomeen suoraan Euroopan ulkopuolelta saapuvat tuotteet.

– Ensiarvoisen tärkeitä tässä ketjussa ovat kuluttajat. On tärkeää, että meille ilmoitetaan, jos ruuasta herää epäilyksiä, Siponen toteaa.

Evira vastaa Suomessa eläinperäisten, tulli kasviperäisten elintarvikkeiden valvonnasta. Evira keskittyy pääasiassa salmonellaseulontaan.

Päävastuu jälleenmyytävän ruuan laadunvalvonnasta on Siposen mukaan elintarvikkeita maahantuovilla yrityksillä.

– Yrittäjien, jotka ovat Eviran rekisterissä ja vastaanottavat eläimistä saatavia elintarvikkeita, on suoritettava tietynlaista omavalvontaa ja ilmoitettava Eviralle kuukausittain saamistaan tuote-eristä. Mutta kun ei ole suoraa rajavalvontaa, niin osa toimijoista ei ilmoita tai ilmoittaa vähän huonosti, Siponen toteaa.

Hänen mukaansa Suomessa ilmi tulevat huijaukset ovat useimmiten yksittäisen toimijan tekosia, eikä "mustaa listaa" ongelmamaista ole olemassa.

– Maailmalta tosin löytyy paljon esimerkkejä isoista, organisoiduista ruokaväärennöksistä, joilla tehdään miljoonien eurojen bisnestä.

(STT)