Työnantajaliitot aikovat kutsua palkkamallineuvottelut koolle. Työmarkkinakentässä on MTV Uutisten tietojen mukaan ollut hämmennystä neuvotteluprosessin käynnistymisestä.
Työnantajapuoli aikoo olla aloitteellinen työmarkkinosapuolten palkkamallineuvotteluissa, kertoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi MTV Uutisille.
Lue lisää: Valmisteilla tärkeä uudistus – nämä 8 kysymystä hallitus kysyy työmarkkinajärjestöiltä
Työministeri Arto Satonen (kok.) antoi eilen työmarkkinaosapuolten tehtäväksi neuvotella uudesta palkkamallista. Avoimeksi jäi, ketkä tarkalleen ovat neuvotteluosapuolet, ja kuka neuvottelut palkkamallista avaa.
– Pallo varmasti jäi eilen ilmaan, mutta kyllä me täällä työnantajapuolella aiomme olla jossain määrin aloitteellisia. Työnantajapuolella käymme ensin keskenämme keskustelua siitä, miten lähdetään eteenpäin, ja ketä kaikkia kutsutaan, Ruohoniemi sanoo.
Ruohoniemen mukaan työnantajaliitoista ainakin Teknologiateollisuuden työnantajat, Kemianteollisuus, Palta ry ja Kaupan liitto käyvät ensin neuvotteluja keskenään muun muassa siitä, keille kaikille kutsu lähetetään.
– Varmasti kaikkien muiden kanssa neuvotteluja käydään, ja todennäköisesti työnantajapuolelta jollakin joukolla kutsun lähetämme.
Työmarkkinaosapuolilla on tammikuun alkuun asti aikaa löytää yhteinen sopu mallista. Mikäli sopua ei synny, Satosen mukaan hallitus vie eteenpäin hallitusohjelmakirjausta, jossa lakiin kirjattaisiin, että valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta eivät voisi ylittää niin sanottua vientialojen yleistä palkankorotustasoa.
Sekavuutta ilmassa
Neuvottelupöydän koostumuksen ja prosessin auki jääminen on saanut aikaan hieman hämmennystä ainakin osassa työmarkkinakenttää.
– Nyt ei pitäisi hukata aikaa prosessisekavuuteen. Muuten on äkkiä joulu, ja yhä ihmetellään, ketkä neuvottelevat, eräs työmarkkinavaikuttaja sanoo.
Sillä, ketkä työmarkkinapöydässä vientimallista neuvottelevat, voi olla merkittävä vaikutus neuvottelujen sisältöön.
Hallituksen kaavailema vientimalli jakaa merkittävästi näkemyksiä esimerkiksi SAK:n sisälläkin.
Naisvaltaisia julkisia aloja edustavalle JHL:lle malli ei käy missään nimessä, vientiteollisuuden duunareita edustavassa Teollisuusliitossa mallille on ymmärrystäkin.
Samanlaista dynamiikkaa esiintyy muissakin työntekijäkeskusjärjestöissä.
Eräs työnantajaleirin vaikuttaja ehdottaa mallia, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt, siis työntekijäpuolelta SAK, STTK ja Akava, voisivat nimetä neuvottelijat ja siten päättää, mitkä tahot pöydässä olisivat edustettuina.
Joka tapauksessa neuvotteluista ennustetaan vaikeita.
Vientiteollisuuden työnantajia edustavilla järjestöillä ei ole mitään tarvetta etsiä sopua hiki hatussa, sillä jos sopua ei löydy, hallitusohjelmakirjaus takaa niille mieluisan vientimallin toteutumisen.
"Keskusteluille hyvä pohja"
Ruohoniemen mukaan yhteisiä palkkamallineuvotteluja tarvitaan, vaikka työnantajapuolelle hallitusohjelmakirjaus onkin mieluisa.
– Ruotsissakin sovittelutoiminta hoitava taho on sitoutunut yleiseen linjaan. Siinä mielessä ei siitä haittaa olisi, että se (sovittelijan rooli) olisi meillä vahvistettu.
– Se (palkkamalli) vaatii kuitenkin luottamusta liittojen välillä, että homma toimii. Siinä mielessä olemme sitä mieltä, että laajempi ymmärrys mallille tarvittaisiin, ja eilisen seminaarin jälkeen keskusteluille pitäisi olla hyvä pohja.
Ruohoniemi peräänkuuluttaa molemmilta osapuolilta neuvottelujen lähtökohdaksi "ymmärrystä kansantalouden peruslogiikasta ja hyvinvointivaltion rahoituspohjasta".
– Me ymmärrämme, että emme pärjää ilman julkista sektoria, mutta samalla he eivät pärjää ilman kilpailukykyistä yksityistä sektoria, joka rahoittaa kasvulla ja liiketoiminnalla hyvinvointiyhteiskuntaa.