Valmisteilla tärkeä uudistus – nämä 8 kysymystä hallitus kysyy työmarkkinajärjestöiltä

Työmarkkinajärjestöiltä kysytään esimerkiksi sitä, miten vientimallissa voitaisiin kohdentaa palkankorotuksia aloille, joissa on "palkkauksen kehittämistarpeita".

Kunta-alalle neuvoteltiin viime keväänä viisivuotinen palkkaohjelma, joka ylittää vientiteollisuuden muodostaman yleisen palkankorotuslinjan. Perusteluna oli muun muassa naisvaltaisten alojen pito- ja vetovoiman lisääminen.

Työmarkkinajärjestöjen halutaan nyt pohtivan, voisiko erityiskohtelu olla jollakin tavalla mahdollista myös tulevassa mallissa.

Hallitus on kiinnostunut myös siitä, voisiko nykyisen lakisääteisen sopimusjärjestelmän rinnalle kehittää liittojen keskinäisen sovittelujärjestelmän, joka voisi setviä esimerkiksi riitoja siitä, mitä työehtosopimusta kulloinkin sovelletaan.

Pohdittavana on käytännössä myös se, voisiko valtakunnansovittelijan tai jonkin muun toimijan resursseja lisätä niin, että työmarkkinaosapuolten käytettävissä olisi nykyistä paremmin jaettua, molemmille uskottavaa tietoa.

Nykytilanteessa työmarkkinaosapuolet saattavat usein tuottaa itse neuvotteluihin runsain määrin omia laskelmiaan, jolloin ensimmäiset riidat suomalaisten palkoista neuvotellessa voivat koskea ylipäätään sitä, kenen lukuja missäkin kysymyksessä pitää uskoa.

"Ruotsissa ja Tanskassa näin on kyetty tekemään"

Hallitus ei itse aio valmistella uudistusta ja kirjata sitä lakiin, jos työmarkkinajärjestöt löytävät keskenään sovun työmarkkinamallin uudistamisesta.

Ministeri Satonen vetosi viimeksi tänään työmarkkinaosapuoliin sovun etsimisen puolesta.

– Jos tätä mallia ei synny, mitä itse pitäisin kansallisena epäonnistumisena, koska esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa näin on kyetty tekemään, silloin tietysti lain valmistelussa hallitusohjelman kirjausta viedään suunnitellusti eteenpäin, Satonen kommentoi tänään.

Kaikki työntekijäkeskusjärjestöt, SAK, STTK ja Akava, vastustavat vientimallin kirjaamista lakiin. 

Kysymys jakaa silti myös työntekijäleiriä: vientialoille kirjaus sopisi paremmin kuin julkisen sektorin työntekijöille.

Seuraavien kuukausien aikana nähdään, voivatko riitaisat työmarkkinaosapuolet neuvotella kasaan mallin, joka sopisi kaikille osapuolille hallituksen suunnittelemaa lainsäädäntöä paremmin.

Näihin kysymyksiin hallitus haluaa vastauksia

• 1.  Näkemyksenne Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä.
• 2. Näkemyksenne hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan: "Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella".
• 3. Millä tavoin vientivetoisessa mallissa voitaisiin kohdentaa palkankorotuksia sellaisille aloille tai sellaisiin tehtäviin, joissa on palkkauksen kehittämistarpeita?
• 4. Millaisessa menettelyssä työmarkkinaosapuolten yhteistä hyväksyntää nauttiva työmarkkinamalli olisi mahdollista valmistella?
• 5. Onko työriitojen sovittelusta annettuun lakiin perustuvaa vapaaehtoista sovittelua tarpeellista kehittää? Voidaanko lakisääteisen sovittelujärjestelmän rinnalla kehittää liittojen keskinäistä sovittelujärjestelmää esimerkiksi työehtosopimusten rajariitojen ratkaisemiseksi (keskusjärjestöjen välinen/sisäinen konsiliaatio, vrt. vastaava menettely Ruotsissa)?
• 6. Näkemyksenne työriitojen sovitteluinstituutioon kuuluvien toimijoiden (valtakunnansovittelija, sivutoimiset sovittelijat, sovittelulautakunta) merkityksestä ja roolista neuvotteluratkaisuun pääsemisessä ja työrauhan ylläpitämisessä. Kuinka lakisääteinen vientimalli vaikuttaisi sovitteluinstituution rooliin työmarkkinoiden toimivuuden edistämisessä ja työriitojen sovittelussa?  
• 7. Tulisiko sovittelun tueksi ja työmarkkinajärjestöjen yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi edistää toimenpiteitä, joilla tuotetaan objektiivista tietoa työmarkkinoista, makrotaloudellisesta kehityksestä ja toimialakohtaisista olosuhteista? Jos kyllä, mitä nämä toimenpiteet voisivat olla?
• 8. Muut mahdolliset kommentit.

• 05:45
  Työttömyys

  Kun Takon tehdas sulki ovensa, päätti Masi vaihtaa alaa – tulevalta sähkömieheltä painavat terveiset hallitukselle
• 20.1.22:00
  Työttömyys

  Työttömyyden kestot pitenevät ennätyksellistä vauhtia – synkin tilanne on Tampereella
• 15.1.17:55
  Politiikka

  Työministeri Marttinen ojentaa julkista sektoria: "Aivan liikaa huonoa johtamista"
• 15.1.17:23
  Työ

  Ruokatunnit ja eritelisät – näin kävi hallituksen "historialliselle" uudistukselle
• 10.1.08:15
  Asian ytimessä

  Kimmo tietää, miten kova isku työttömyys on – synkät luvut painavat suomalaisten mieltä
• Lataa lisää