SAK:n liittopomo syyttää Satosta eripuran luomisesta työntekijäleiriin – näin ministeri vastaa
Työministeri Arto Satonen (kok.) tapaa ensi viikolla Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen ja OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murron. Lehtikuva
Julkaistu 25.03.2024 06:27
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Sähköliiton puheenjohtaja syyttää hallitusta eripuran luomisesta työntekijäjärjestöjen välille.
SAK:laisen Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti syyttää hallitusta eripuran luomisesta työntekijäjärjestöjen välille.
Väntin mielestä työministeri Arto Satosen (kok.) perjantainen tehtävänanto OAJ:n ja Tehyn puheenjohtajille vientimallineuvottelujen jatkamiseksi on hallituksen taktikointia, eikä aitoa ratkaisuhakuisuutta.
– Päällimmäisenä syynä näyttää olevan se, että halutaan tai yritetään lyödä kiilaa työntekijäjärjestöjen välille, Väntti sanoo.
Mistä tuo kiila voisi aiheutua?
– Joillekin (työntekijäliitoille) vientivetoinen malli on ehdoton asia, ja joillekin sitten laajempi kokonaisuus. Tätä kautta haetaan mahdollista eripuraa, Väntti sanoo.
Satonen pyysi perjantaina Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä ja OAJ:n puheenjohtajaa Katariina Murtoa selvittämään, miten työntekijäjärjestöt saataisiin uudelleen neuvottelemaan vientivetoisesta palkkamallista.
Vientivetoisuus tarkoittaa, että viennille keskeiset alat asettavat lähtökohtaisesti katon myös muiden alojen palkankorotuksille.
Vientimallineuvottelut työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken katkesivat viime vuoden lopulla, koska SAK halusi laajentaa neuvottelut myös muihin asioihin, kuten paikalliseen sopimiseen.
Väntin mielestä hallitus pyrkii hyödyntämään siis sitä, että monet SAK:n liitot vastustavat ankarasti esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamista ja lakkolakeja, mutta eivät niinkään vientivetoista mallia, josta monet SAK:n liitot, kuten Teollisuusliitto, hyötyisivät.
OAJ:lle ja Tehy puolestaan haluavat estää vientivetoisuuden kirjaamisen lakiin, sillä ne edustavat pitkälti naisvaltaisia julkisen sektorin aloja, joiden palkankorotukset jäisivät lakikirjauksen myötä lähtökohtaisesti aina vientialoja pienemmiksi.
Hallitus aikoo tehdä lakiin vientimallia koskevan kirjauksen, jos työntekijä- ja työnantajapuoli eivät pääse keskenään sopuun työmarkkinamallista. Siksi OAJ ja Tehy haluaisivat jatkaa vientimallineuvotteluja.
Työministeri Satonen ei kommentoi suoraan väitteitä taktikoinnista, mutta sanoo, että vientimallista neuvotteleminen on koko palkansaajaliikkeelle tärkeää.
– Toivon, että puheenjohtajat Murto ja Rytkönen selvittävät ja löytävät keinon, jolla kaikki syksyllä 2023 kaksikantaisiin neuvotteluihin osallistuneet palkansaajajärjestöt saataisiin saman pöydän ääreen neuvottelemaan Suomelle yhteisesti hyväksyttyä ja kestävää työmarkkinamallia. Näin kaikki työmarkkinaosapuolet sitoutuisivat uuteen työmarkkinamalliin vahvemmin, Satonen toteaa sähköpostitse.
Satonen tapaa Murron ja Rytkösen ensi viikolla, jolloin tehtävänantoa tarkennetaan.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei halua spekuloida väitteillä hallituksen taktikoinnista. Hän sanoo edelleen, että neuvottelut vientimallista voivat jatkua vain, jos pöydässä on myös muita asioita.
– Jos ministeri Satonen ja valtiosihteeri Mika Nykänen ovat antaneet heille (Murrolle ja Rytköselle) uusia eväitä, se on mahdollista. Mutta emme lähde pelkästä palkkamallista kaksikantaisesti neuvottelemaan.
Hallitus ei ole toistaiseksi ollut valmis laajentamaan neuvotteluita, ja Satosen mukaan hallituksen kanta on yhä, että työmarkkinamalli, työrauhakysymykset ja paikallinen sopiminen ovat erillisiä hankkeita.
Elorannan mukaan työntekijäliitot ovat laajasti sitä mieltä, että työmarkkinamallin pitää olla sellainen, joka turvaa Suomen viennin kilpailukyvyn ja työllisyyden.
– Kyse on siitä, millä tavalla työmarkkinamalli muodostuu, ja kyetäänkö rakentamaan esimerkiksi riittäviä joustoelementtejä.
– Kyllä SAK:laisella kentällä kaikille on tärkeää, että myös matalapalkkaisille aloille kyetään turvaamaan hyvä palkkakehitys, Eloranta sanoo.
