Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät (Otava 2016)
Rooman kaltaista tuhoa on veikkailtu milloin Euroopan unionille, milloin Venäjälle, milloin jollekin aatesuunnalle. Maijastina Kahlos kertoo kirjassaan, että Roomaa ja nykyaikaa ei kuitenkaan kannata liikaa verrata toisiinsa. Roomalaiset kun eivät oikein edes ymmärtäneet aikoinaan, että heidän valtioluomuksensa oli kaatunut. Edes historioitsijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, milloin Rooma lopulta tuhoutui. Ja kun puhutaan Roomasta, tarkoitetaanko Länsi-Roomaa vai Bysantiksi myöhemmin kutsuttua Itä-Roomaa, joka tuhoutui ottomaanien hyökkäykseen tuhat vuotta myöhemmin kuin Länsi-Rooma.
Miksi Rooma sitten lopulta tuhoutui tai paremminkin lakkasi olemasta? Vuosisatojen varrella tutkijat ovat löytäneet lukuisia syitä ja yleisesti mielikuva on se, että Rooma tuhoutui rappioon, dekadenssiin.
Kahloksen mukaan merkittävimmät syyt Länsi-Rooman tuhoon olivat kuitenkin verotulojen supistuminen, vähenevien verotulojen epätasainen jakautuminen sekä näistä johtuva rahapula, joka johti armeijan heikkouteen. Prosessi kesti vuosisatoja.
Maahanmuutto vai kansainvaellus?
Usein myös niin sanotut kansainvaellukset on esitetty syynä Rooman tuhoon. Kahloksen mukaan on kuitenkin epäselvää, johtuiko suuri maahanmuutto lähtökohtaisesti jo Rooman heikkoudesta vai johtiko valtaisa muuttoliike valtion heikkenemiseen.
Kahlos kritisoi suomen kielen "kansainvaellus"-sanaa, koska se antaa kuvan selkeästi muodostuneiden ja valmiiden kansojen vaelluksista ikään kuin johtajiensa vanavedessä. Todellisuus oli kuitenkin huomattavasti epämääräisempi. Toisinaan Rooma halusi työvoimaa ja veronmaksajia armeijaan ja maatiloille rajojensa ulkopuolelta, toisinaan taas väkimassoja tuli pyytämättä ja yllättäen.