Mistä tulet ja minne menet, länsi?
Tätä voi kysyä Jukka Korpelan uutuuskirjassa Länsimaisuuden historia. Lännen noususta maailmanjärjestyksen muutokseen (Gaudeamus 2025). 448 s.
Ihmisjärki, moraali, psyyke, yksilön autonominen suhde ja asema valtaan ja yhteiskunnassa, ydinperhe, mitattavuuteen perustuva tiede, teknologia, uskonnon ja sen ikuisten totuuksien syrjäytynyt asema, klaaneista ja johtajan persoonasta riippumattomat valtio, oikeuskäsitys ja lait, investointien ja pitkän ajan vaatiman, julkisen ja läpinäkyvän taloudellisen voiton tavoittelu.
Tässä keskeisiä tekijöitä sille, mitä on länsimaisuus, historian professori emeritusprofessori Jukka Korpelan oppineensa ja runsaassa analyysissä. Kirja ei ole kepeintä luettavaa, mutta eipä Korpela ole lähtenyt päiväperhoa ruotimaan.
Mikään yllä mainituista vaikutuksista ja piirteistä ei ole kehittynyt nopeasti, eivätkä kaikki samaan aikaan. Eivätkä ne ole toteutuneet puhtaina ideaaleina, kuten ei ole myöskään yhtä monoliittista länttä.
Lännen vastakohtana itä
Ei-länsi eli itä on Korpelalle maantieteellisesti Venäjä, Bysantti ja islamin sydänalue ja siitä itään nykyiseen Afganistaniin asti (kirjan sisäkannen kartta kertoo tarkan rajan), ja näillä alueilla syntyneet, vaikuttaneet ja vaikuttavat kulttuurit sanan laajassa merkityksessä. Kiina ja Intia nousevat paikoin esiin.
