Apulaisoikeusasiamies pohtii parhaillaan, aikooko hän jatkaa hoitajien rokotusvaatimuksen selvittelyä. Hän antoi keväällä ratkaisun, jonka mukaan vakavalle koronataudille altiilla potilaalla oli oikeus rokotettuun hoitajaan.
Joskus potilaan ja hoitajan oikeudet ovat ristiriidassa keskenään. Näin kävi tapauksessa, josta kanneltiin viime keväänä apulaisoikeusasiamiehelle. Vaikka tapaus on kuukausia vanha, sitä ei ole käsitelty aiemmin julkisuudessa.
Kantelija kertoi käyttävänsä hengityslaitetta ympäri vuorokauden, ja kuului näin vakavalle koronataudille alttiiseen ryhmään.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Hän kertoi tarvitsevansa myös ulkopuolista apua, joka oli hoidettu neljän hoitajan voimin. Kyse oli kotihoidosta.
Hoitajista yksi oli ottanut koronarokotteen, yksi oli harkitsemassa sitä ja kaksi oli kieltäytynyt rokotteesta.
Kantelija oli vaatinut palveluntuottajalta rokotuksia hoitajilleen, mutta palveluntuottaja oli vedonnut siihen, että se voi vain kehottaa työntekijöitään ottamaan rokotteen.
Näin kantelusta kerrotaan
Kantelija pyysi tutkimaan sairaanhoitopiiri A:n toimintaa hoitajien kieltäytyessä ottamasta rokotetta. Kantelija kertoo käyttävänsä hengityslaitetta ympärivuorokautisesti. Ulkopuolinen apu toteutuu neljän hoitajan avulla, joista yksi on ottanut rokotteen, yksi harkitsee asiaa ja kaksi on kieltäytynyt rokotuksesta.
Kantelun mukaan palveluntuottajan kanta on, että he voivat vain kannustaa ja kehottaa ottamaan rokotteen. Jos kieltäytyy vastaanottamasta rokottamatonta avustajaa kotiin, se tarkoittaa, että jää niiltä osin ilman apua. Kantelun mukaan palvelunjärjestäjä vetoaa kilpailutuksen ehtoihin.
Kantelija kysyy, onko niin, että henkilökohtaisen avun saaja ei voi mitenkään vaikuttaa siihen avustaako häntä rokotettu vai rokottamaton henkilö päivittäin eikä palveluntuottajalla ole vastuuta suojata häntä tarpeettomalta riskiltä saada vakava koronatauti. Kantelija arvioi, että tämä loukkaa oikeutta terveyteen ja turvallisuuteen.
Apulaisoikeusasiamiehen laajan raportin aiheesta voit lukea täältä.
Lue lisää: Suomen laki mahdollistaa pakkorokotukset, sanoo apulaisoikeusasiamies – voivat koskea tiettyä väestön osaa, ryhmää tai ikäluokkaa
Sama sääntely korona- ja influenssarokotteelle?
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työnantaja ei voi kysyä rokotussuojaa työntekijältään. Se vaatisi STM:n mukaan tartuntatautilain muuttamista.
Apulaisoikeusasiamies kertoo ratkaisusssaan, että lainsäädäntöä olisi syytä muuttaa siten, että koronarokotetta sovellettaisiin samalla tavalla kuin influenssarokotetta.
Kenenkään ei olisi pakko ottaa rokotetta, mutta tietyissä tehtävissä voitaisiin edellyttää laissa säänneltyä suojaa.
– Eli ei olisi velvollisuutta ottaa rokotetta, mutta jos rokotetta ei olisi ottanut, pohdittaisiin tehtäviä siten, että ei aiheuttaisi riskiä vakavalle tautimuotoon alttiille henkilölle, kertoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila.
Lue myös: Apulaisoikeusasiamies: STM ja THL eivät ole korjanneet toimintaansa useista pyynnöistä huolimatta, samat ongelmat toistuneet
Kenen oikeuksia painotetaan?
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kenenkään korkeimpiin riskiryhmiin kuuluvan ei tulisi joutua tilanteeseen, jossa potilasta hoitaa henkilö, jolla ei ole rokotussuojaa.
STM:ssä asia tiedostetaan, mutta samaan aikaan pohditaan, kenen oikeuksia painotetaan.
– Potilaalla on varmasti oikeus saada turvallista ja hyvää hoitoa. Toisaalta meillä on myös työntekijät, joilla on omat oikeutensa: esimerkiksi siihen, että heidän terveystietojaan muut eivät käsittele.
– Haaste liittyy siihen, että tässä on eri perusoikeuksia ja ne eivät mene samaan suuntaan. Näitä täytyy painottaa ja pohtia, kenen oikeuksien pohjalta säätämistä tehtäisiin, sanoo STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen.
Hämeen-Anttilan mukaan jopa pakollisesta rokotuksesta on säädetty tartuntatautilaissa, ja se voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa nopeastikin tietyille ryhmille.
– Periaatteessa on optio sille, että säädettäisiin rokotuspakko tietyissä tilanteissa, hän sanoo.
STM:n mukaan Hämeen-Anttilan mainitsema lakipykälä on tarkoitettu hyvin poikkeuksellisia terveydenhuollon häiriötilanteita varten. Näihin lukeutuisi esimerkiksi bioterrorismin aiheuttama isorokkoepidemia.
Näin sairaanhoitopiiri vastasi apulaisoikeusasiamiehelle:
Palvelunjärjestäjänä toimivan sairaanhoitopiirin hengityshalvauspotilaiden kotihoidosta vastaa kaksi yksityistä palveluntuottajaa (B Oy ja D Oy). Sairaanhoitopiiri A:n hengityshalvauspotilaiden hoitorinkien työntekijöille on tarjottu koronavirusrokotteet jo tammikuussa 2021. Rokotukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia.
Tämän lisäksi kaikille hengityshalvauspotilaille tarjottiin ja halukkaille annettiin ensimmäinen koronavirusrokote niin pian kuin rokotteita oli riittävästi käytettävissä, eli maaliskuun 2021 alussa.
Suojautumisesta on annettu asianmukaiset ohjeet. Sairaanhoitopiiri A:n johtajaylilääkäri ei näe toiminnassa laiminlyöntejä tai puutteita.
Lue myös: Korona jakaa Euroopan nyt kahtia – Suomi joutui synkemmälle puolelle
STM: Lakimuutokset vaativat perusteellisen käsittelyn
Apulaisoikeusasiamies harkitsee parhaillaan, viekö hän asiaa vielä eteenpäin.
STM:n elokuisen vastauksen mukaan lakimuutokset vaatisivat perusteellisen käsittelyn. Apulaisoikeusasiamiehen huomiot aiotaan ottaa huomioon seuraavan kerran, kun tartuntatautilakiin tehdään pysyviä muutoksia.
Koronarokotuksista on tehty oikeusasiamiehelle yhteensä yli sata kantelua.