Risto E.J. Penttilän kolumni: Unohdetaan elvytys – varaudutaan hurjaan nousuun

Keskustelemme siitä, onko hallituksen stimuluspaketti liian suuri vai liian pieni. Onko se suunnattu oikein vai väärin. Pitäisikö lisätä menoja vai alentaa veroja.

Unohtakaa elvytys! Se vääristää näkökulmamme suomalaiseen yhteiskuntaan. Kasvu ei synny taikatempulla tai valtion mahtikäskyllä. Kasvu syntyy sillä, että Suomesta tehdään mahdollisimman hyvä maa tehdä työtä, yrittää ja omistaa. Näin yksinkertaista se on.

Jos haluamme, että meillä on Suomessa kukoistava kulttuuri, on meidän tehtävä lista asioista, jotka ovat kulttuurille tärkeitä ja ryhdyttävä työstämään tuota listaa. Sama pätee teollisuuteen. Jos haluamme, että Suomessa on jatkossa teollisuutta, on meidän tehtävä lista niistä asioista, jotka ovat teollisuudelle tärkeitä.

Meidän ei tarvitse verrata itseämme Kiinaan tai Vietnamiin. Riittää, että vertaamme Suomea Saksaan ja Ruotsiin. Maksaako suomalainen teollisuus enemmän vai vähemmän energiasta kuin Saksassa ja Ruotsissa? Pystyvätkö työantajat ja työntekijät sopimaan erilaisista työajoista ja toimintamalleista sen mukaan, kun tuotteiden tai palvelujen kysyntä muuttuu? Onko lupien saanti nopeampaa meillä kuin muualla? Miten on verotuksen laita? 

Jos haluamme, että Suomessa on teknologiateollisuutta, on meidän varmistettava, että osaamisemme on kunnossa. 1990-luvulla ostimme Hornetit ja lisäsimme T&K-menoja. Nyt on aika ostaa uudet hävittäjät ja lisätä T&K-panostuksia.

Jos haluamme, että suomalaiset kuluttavat, on meidän laskettava ALV:ia. Jos haluamme, että suomalaiset omistavat, on meidän vähennettävä omaisuuteen kohdistuvaa verotusta. Näin helppoa se on.

Kultainen 20-luku on mahdollinen

Mutta miten tämä kaikki maksetaan? Hyvä kysymys. Mutta palataan siihen myöhemmin. Sitten kun meillä on takana pari vuotta kovaa kasvua.

Juuri nyt on tärkeää käynnistää yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Tarvitsemme avoimen sektorin työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja ja vaurautta. ”Avoin sektori” on avainsana. Jos saamme avoimen sektorin kasvuun, on tulevaisuus valoisa.

Jos luotamme julkisiin investointeihin ja julkisiin työpaikkoihin, on tulevaisuutemme synkeä. Kuka maksaa palkat, jos kaikki ovat valtiolla tai kunnilla töissä?

1920-luku oli suomalaisen kirjallisuuden, arkkitehtuurin ja urheilun kulta-aikaa. Mutta se oli myös heimosotien, ideologisten väittelyjen ja kieltolain aikaa. Väitteeni ei ole, että meidän pitäisi palata johonkin sadan vuoden takaiseen Onnelaan.

Väitteeni on, että 1920-luvulla Suomi onnistui synnyttämään myönteisen kierteen, jonka avulla se nousi kansalaissodan ja espanjantaudin synnyttämästä tragediasta. Se ryhtyi viemään tuotteita maailmansodasta toipuville markkinoille. Se ryhtyi rakentamaan tulevaisuutta. 

Kultainen kaksikymmenluku on taas mahdollinen.

Riittää, että teemme uudistuksia, jotka helpottavat omistamista, yrittämistä ja työntekoa. Ja edistämme kulttuuria, tiedettä ja urheilua. Niin helppoa se on.

Risto E.J. Penttilä

Kirjoittaja on Nordic West Officen toimitusjohtaja.

• 19.10.19:36
  Ranska

  Helena Petäistö: Ranska ei ole koskaan oppinut uimaan demokratiassa – nyt se heitettiin räpiköimään sinne väkisin
• 5.10.17:07
  Matkailu

  Itärajasta matkailuvaltti! Aikamatka vanhaan Savonlinnaan näytti Helena Petäistölle, miten Itä-Suomi voi pelastua
• 21.9.15:15
  Helena Petäistö

  Helena Petäistön kolumni: Ranska on umpisolmussa – uudella mahtimiehellä mahdoton tehtävä
• 7.9.09:51
  Helena Petäistö

  Helena Petäistön kolumni: Totuuden kertominen oli liikaa – huomenna kaatuu taas Ranskan hallitus
• 24.8.10:33
  Ukrainan sota

  Helena Petäistön kolumni: "Wannabe-rauhannobelisti" Trumpin suuri geopoliittinen näytelmä olikin farssi
• Lataa lisää