Video: Sipilän viesti kansalle sanasta sanaan – mitä ihmeen "ilmanaikuisia puheita"?

Puheen tyyli oli pääministerille tyypilliseen tapaan hyvin asiallinen, mutta Sipilä höysti puhettaan myös muutamilla murteellisilla ilmauksilla.

Sipilä totesi muun muassa, että "teemme mieluummin kuin puhumme ilmanaikuisia". Sanonta "ilmanaikuisia" tarkoittaa turhaa, tarpeetonta, turhanpäiväistä.

Sipilä sanoi myös seuraavasti: "En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi , jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat."

Yleisimmin villasta tehdyt käsineet tunnetaan myös ainakin nimillä hanskat, vanttuut, kintaat, rukkaset ja lapaset.

Moni olisi toivonut Sipilän puheelta vielä enemmän henkilökohtaisuutta ja tunnetta.

Ehkä eniten tunnepuolta pääministeri toi esiin puhuessaan hallituksen esittämien muutosten vaikutuksista muun muassa sairaanhoitajien tuloihin.

– Minulta on niin ikään kysytty, miten viennin kilpailukykyä parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvauksia. Myönnän, että valvoin tämän päätöksen äärellä ennen päätöksen tekemistä, Sipilä sanoi puheessaan.

MTV Uutiset julkaisee pääministeri Sipilän 16.9.2015 pitämän puheen kokonaisuudessaan. Sen voi katsoa myös yllä olevalta videolta.

Hyvää iltaa!

Suomen tilanne on poikkeuksellisen vakava. Siksi koen velvollisuudekseni ottaa myös uusia viestintätapoja käyttöön ja lähestyä teitä suoraan.

Kiitos Yleisradiolle tästä mahdollisuudesta.

Suomen talouskasvu on Euroopan alhaisinta ja talous on supistunut pitkään.

Missään muussa Euroopan maassa työttömyys ei kasva yhtä nopeasti kuin Suomessa.  Suomalainen työ ja tuotanto ovat menettäneet kilpailukykynsä.

Olemme velkaantuneet nopeammin kuin muut EU-maat keskimäärin.

Valtion ja kuntien menot ovat selvästi tuloja suuremmat.

Työllisyysasteemme on kaukana kilpailijamaidemme tasosta. Ruotsin työllisyysasteella taloutemme olisi jo kunnossa.

Pakolaistilanne kiristyy Euroopassa nopeasti ja maailma on rauhaton.

Aloitan pakolaistilanteesta, mutta muuten keskityn talouden karuun kuvaan ja uudistamisen tarpeeseen. Pakolaisten tulva Eurooppaan on kiihtynyt kesän aikana. Miljoonia ihmisiä on liikkeellä. Ihmiset pakenevat sotaa, nälkää ja köyhyyttä.

Ihmisten salakuljetuksessa liikkuvat usean miljardin laittomat rahat. Se on syy siihen, että perheen vahvimmat laitetaan edellä etsimään turvallista kotia muulle perheelle vaarallisia reittejä pitkin.

Kansainvälinen yhteisö on ollut aivan liian heikko puuttumaan pakolaistulvan syihin saati tilkitsemään salakuljetusta.

Suomeen odotetaan tänä vuonna 15 000 – 30 000 turvapaikanhakijaa. Se on ennennäkemätön haaste yhteiskunnallamme. Meidän on pystyttävä löytämään inhimillisyyttä itsestämme tukalasta taloustilanteesta huolimatta.

Järjestelmämme tarvitsee  resursseja turvapaikkahakemusten pikaiseen käsittelyyn, ripeyttä kielteisten päätösten saaneiden palauttamiseen ja kunnollista kotouttamista myönteisten päätösten saajille.

Suomesta turvapaikansaaneiden on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Suomi kantaa kansainvälisen vastuun pakolaistulvasta ja hallitus on jatkuvassa toimintavalmiudessa ja aktiivinen myös EU-tasolla.

Jos tunnet, että haluat tehdä tässä asiassa itse enemmän, ota yhteyttä esimerkiksi Suomen Punaiseen Ristiin. Monet teistä ovat jo toimineetkin – kiitos siitä.

Hyvät kuulijat,

Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää - pyhää arkea.

Näin emme voi jatkaa. Rahat loppuvat.

Nyt on korkea aika miettiä missä mennään. Emme pääse pakoon tosiasioita.

Kansainvälinen talous on kasvanut viimeiset vuodet, mutta emme ole päässeet tuohon kyytiin mukaan. Emmekä pääse, ellemme tosissamme tahdo ja tee sen mukaisia toimia. Hankalat päätökset eivät lopu näihin viikkoihin. Lähivuodet ovat vaikeita. Joudumme tekemään sarjan kivuliaita päätöksiä, joiden avulla yhteiskuntamme rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle.

Ymmärrän, että muutos on vaikeaa. Osa vastustaa säästöjä, osa uudistuksia ja osa nyt käsillä olevia kustannuskilpailukyvyn eli suomalaisen työn kannattavuuden parannuksia. Kaikki vastuulliset suomalaiset kuitenkin haluavat lopettaa velaksi elämisen.

Meidän tulisi nyt löytää keskinäisen syyttelyn sijaan yhteinen uudistamisen henki.Ei ole olemassa pohjatonta rahakirstua. Hyvinvointi ansaitaan ahkeruudella, osaamisella ja kovalla työllä.

Meidän on saatava mahdollisimman monelle suomalaiselle töitä, jotta he pääsevät rakentamaan yhteiskuntaamme.

Perustuslain mukaan hallituksen velvollisuus on edistää työllisyyttä ja turvata peruspalvelut. Sitä olemme nyt tekemässä ja siihen tarvitsemme tukeanne.

Säästämme, koska rahat uhkaavat loppua. Teemme suuret rakenteelliset uudistukset turvataksemme peruspalvelut. Uudistamme työmarkkinoita,  koska vain sillä tavalla voimme päästä takaisin kilpailijamaidemme, Saksan, Ruotsin ja Tanskan rinnalle kansainvälisillä markkinoilla.

Panostamme kärkihankkeisiin, koska muutos tarvitsee myös investointeja.

Puramme merkittävästi normeja ja byrokratiaa saadaksemme pyörät taas pyörimään. Yhdessä nämä toimenpiteet nostavat meidät siitä alhosta, johon olemme joutuneet.

Hyvät kuulijat,

Tiedän, että valtion menoleikkaukset kohdistuvat kipeästi moniin ihmisiin. Jos emme tee niitä, muutaman vuoden päästä edessä on vieläkin kipeämmät päätökset.

Haluan kantaa vastuuni ja tehdä suunnan kääntämiseksi tarvittavat päätökset. Tasavallan presidentin sanoin tekemättä ei voi jättää. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville.

Meidän on tärkeä ymmärtää, että ongelmiin joutuneissa kriisimaissa kuten Irlannissa ja Portugalissa on tehty paljon rankempia päätöksiä kuin me nyt Suomessa esitämme.

Sekä Irlannissa että Portugalissa julkisen sektorin palkkoja alennettiin noin 15 prosenttia. Irlannissa työttömyysturvaa alennettiin 40 prosenttia. Julkisista menoista nipistettiin huomattavasti enemmän kuin nyt Suomessa.

Mitä heikommin valtio hoitaa asioitaan, sitä vaikeammaksi ja kipeämmäksi käyvät ratkaisut, joilla tilanne korjataan. Olimme etunenässä neuvomassa kreikkalaisia.

Otetaan nyt neuvot itse käyttöön. Emme saa päästää tilannetta siihen, että muut päättävät asioistamme.

Hyvät kuulijat,

Huomasin yhteiskuntasopimusneuvotteluiden aikana, että Suomessa työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat ajautuneet liian kauaksi toisistaan.

Oman kokemukseni mukaan saksalainen työnantaja miettii ensisijaisesti sitä, miten työ voidaan jatkossakin tehdä kotimaassa ja samoin Saksassa työntekijät tulevat oma-aloitteisesti työnantajaa vastaan vaikeassa tilanteessa.

Tätä henkeä tarvitaan enemmän Suomessa. Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.

Tavoitteemme on, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, siirtävät ja perustavat tuotantoa Suomeen ja työllistävät Suomessa.

Yrityksiltä ja yritysjohtajilta odotamme johtajuutta ja taitavuutta sekä ripauksen lisää isänmaallisuutta.   

Suomi on ollut vastaavassa tilanteessa aikaisemminkin. Sotien jälkeen Suomi teollistui ja nousi köyhyydestä ennennäkemättömällä ahkeruudella, sitkeydellä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Tämän takasi ennen muuta halu mennä eteenpäin.

Suomi uskalsi tehdä rohkeita ratkaisuja. Näin on toimittava myös tänään ja lähivuosina.

Suomi ei nouse pelkästään säästämällä tai veroja kiristämällä. Tähän maahan tarvitaan enemmän työpaikkoja. Niiden luomiseksi hallitus on päättänyt toimista, joilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä.

Hallituksen viime viikolla ilmoittamia työelämätoimenpiteitä on arvosteltu kiivaasti. Vaikka muutosturva paranee irtisanomistilanteessa merkittävästi ja vanhempainvapaan kustannuksia tasataan naisvaltaisten alojen tilanteen helpottamiseksi, ymmärrän silti hyvin ihmisten hämmennyksen.

Demokratiaan kuuluu myös oikeus mielenilmaukseen ja lailliseen lakkoon. Työelämän ulkopuolella olevat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät kantavat jo oman taakkansa säästöpäätösten kautta.

Myös työtä tekevien on kannettava oma panoksensa työttömien hyväksi. Monet ovat esittäneet sisäisen devalvaation keinoa. Sen olisivat maksaneet kaikki suomalaiset, kun arvonlisäveroa olisi jouduttu korottamaan usealla prosenttiyksiköllä. Arvonlisävero on tasavero ja se rokottaisi ihmisten taloutta salakavalasti.

Sisäinen devalvaatio olisi myös temppu, ei pysyvä uudistus.Minulta on kysytty, miksi hallitus ryhtyi näin poikkeuksellisiin toimiin.

Tein kaksi epäonnistunutta yritystä yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi. Yritin tosissani ja neuvottelujen kariutuminen oli suuri pettymys. Tein vielä viimeisenä iltana kompromissiesityksen. Olin todella yllättynyt, kun siihenkään kaikki eivät tarttuneet.

Silloin minulle oli selvää, että todellista valmiutta yhdessä sopimiseen ei ole. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan, josko kolmas yritys onnistuisi.

Siksi hallituksen vastuu ja velvollisuus oli ryhtyä päätöksiin itse. Minulta on myös kysytty, miksi hallitus puuttui sopimusvapauteen.

Käytämme niitä keinoja, joita hallituksella ja eduskunnalla on. Lainsäätäjän keinot ovat nyt vähän karkeampia kuin jos olisimme päässeet yhdessä sopuun keinoista työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lain muuttaminen ei auta, jos työehtosopimuksissa voidaan sopia toisin.

Minulta on niin ikään kysytty, miten viennin kilpailukykyä parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvauksia.

Myönnän, että valvoin tämän kysymyksen äärellä ennen päätöksen tekemistä. Sunnuntaikorvauksen pienentäminen vähentää merkittävästi julkisen puolen kuluja ja mahdollistaa osaltaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen.

Sunnuntaikorvauksen vaihtoehtona olisi esimerkiksi pidentää kaikkien päivittäistä työaikaa vajaalla kolmella minuutilla tai leikata pientä osaa lomarahoista.

Tämä olisi voitu yhteiskuntasopimusneuvotteluissa sopia.

Nämä ovat työehtosopimusasioita. Hallituksella ei ole päätösvaltaa tähän.

Vetoan vielä kerran työmarkkinaosapuoliin. Etsikää hankaliksi koettujen keinojen, kuten sunnuntailisän, tilalle helpompia keinoja työehtosopimusten sisältä.

Aikaa on vielä muutama päivä ennen kuin eduskunta alkaa käsitellä hallituksen esittämiä toimia. Koko hallituksen esittämä paketti voitaisiin korvata jatkamalla päivittäistä työaikaa parillakymmenellä minuutilla tai luopumalla lomarahoista. 

Haluan korostaa, että paketin yksityiskohdat eivät ole arvovaltakysymys hallitukselle, mutta tavoitteesta emme voi tinkiä.

Suomalainen työ ja työllistäminen on tehtävä nopeassa tahdissa taas kannattavaksi. Tämä on tärkeä viesti yrityksille ja yrittäjille: he voivat luottaa siihen, että Suomi on sellainen maa, johon voi perustaa yrityksiä ja luoda työpaikkoja.

Entä onko hallituksella mandaatti, valtakirja uudistaa Suomea?

Äänestäjien valtakirja meillä on. Odota, katsele ja ota velkaa –asenne ei enää toimi. Nyt pitää oikeasti tehdä muutos eikä miettiä tyylipisteitä.

Osa oppositiostakin tukee uudistuksia. Omalta osaltani lupaan, että kaikessa työssäni pyrin toteuttamaan uudistuksia niin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuin mahdollista.

Työelämäpaketin yksityiskohtainen lainsäädäntö tehdään tuttuun tapaan työelämän osapuolia kuullen.

Mitäkö minä oikein ajattelen?

Tiedän, että nyt on viimeisiä hetkiä laittaa Suomi kuntoon. Suomi on taitekohdassa. Hallitusohjelman vision mukaan ”julkinen valta tekee yhdessä suomalaisten kanssa vaikeitakin ratkaisuja tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Avoin ja positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan tekee Suomesta ainutlaatuisen, hyvän maan”.

 Se on ainoa tavoitteeni - kaikki hallituksen toiminta tähtää siihen. En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat.

Moni asia tehdään jatkossa pienemmällä rahalla kuin aiemmin.

Sopeutuminen vaatii luovuutta, uudistamisen halua ja tinkimätöntä työtä yhteisten tavoitteiden eteen.

Hyvät kuulijat,

Meillä suomalaisilla on erityinen luontosuhde, otamme innolla uutta teknologiaa käyttöön, olemme käytännönläheisessä ongelmanratkaisukyvyssä maailman parhaita.

Olemme hieman outo kansa - teemme mieluummin kuin puhumme ilmanaikuisia. Suomalainen kädenpuristus merkitsee enemmän kuin satasivuinen juridinen sopimus.

 Näille vahvuuksille pystymme rakentamaan uutta.

Hallitus on tässä vakavassa paikassa – yhtenäinen ja tosissaan. Kaivetaan nyt sisu sekä yhdessä tekemisen ja välittämisen henki. Jos jokin on varmaa, niin se, että tästäkin selvitään.