Hallitus päätti keskiviikkona koronarokottamisen strategiasta. Näköpiirissä on vihdoin tilanne, jossa valtion ei tarvitse omalla velanotollaan kannatella ihmisiä, yrityksiä ja kuntia viruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin yli, kirjoittaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Koronan jälkeisessä ajassa emme palaa entiseen. Elämisen ja työnteon tavat muuttuvat muun muassa niin, että paikkariippumaton työ ja opiskelu lisääntyvät maailmanlaajuisesti.
Tarvitsemme myös uudet kasvun ja hyvinvoinnin eväät. Esityslistalle palaavat Suomen tutut ongelmat. Väki ikääntyy ja työssä jaksamisessa on parantamisen varaa. Lapsia syntyy Euroopan seitsemänneksi vähiten. Työllisyysaste on alhainen. Osaavasta työvoimasta on pulaa.
OECD arvioi eilen talouden näkymiä lähivuosille. Suomelle se ennusti hyvin vaisua, noin 1,5 prosentin kasvua vuosille 2021-2022.
Emme voi tyytyä tähän. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla Suomi nostetaan vahvan kasvun uralle. Eväitä koronan jälkeiseen uudistumiseen löytyy Suomen kestävän kasvun ohjelman selonteosta. Euroopan Unionin tuella vauhditetaan talouden nopeaa elpymistä sekä vahvistetaan pitkällä aikavälillä talouden kasvupotentiaalia.
Se tarkoittaa osaamista ja tutkimus- ja kehitystoimintaa, mitkä taas auttavat uusien tuotteiden luonnissa ja edistävät kilpailukykyä maailman markkinoilla. On sanomattakin selvää, että kasvun pitää olla ympäristöllisesti kestävää. Tämä tarkoittaa sekä siirtymistä uusiutuviin raaka-aineisiin että uusiutumattomien raaka-aineiden entistä tehokkaampaa käyttöä ja kiertoa.
Onneksi juuri nämä ovat suomalaisten yritysten vahvuusalueita. EU-elpymisvälineen rahoitus on tarkoitus kohdentaa vaikuttavasti tutkimukseen ja kehitykseen, vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon, jotka uudistavat elinkeinoelämän perustaa.