Risto E.J. Penttilän kolumni: Suomi mukaan Baltian matkustajakuplaan – painavia syitä on kolme

9:38
Minkälaista talousnäkymää uskalletaan odottaa ensi kesänä koronaviruksen jyllätessä – Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Baltian maat avaavat rajansa toisilleen tämän viikon perjantaina. Suomen on syytä mennä mukaan kiireen vilkkaan, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Risto E. J. Penttilä.

Baltian maiden päätös matkustusrajoitteiden poistamisesta on rohkea, mutta ei ainutlaatuinen. Australia ja Uusi Seelanti ovat päättäneet poistaa matkustussäännöt maiden väliltä heti kun lentäminen on turvallista.

Päätös on tuonut toivoa matkustusyrittäjille, ravintoloille ja tavallisille kansalaisille. Se on luonut myös aivan uutta poliittista yhteistyötä. Uuden Seelannin pääministeri Jacinda Ardern on osallistunut Australian hallituksen virtuaalikokoukseen.

Molemmat maat ovat innoissaan ja täynnä uskoa huomiseen. Todennäköistä on, että kriisin aikana alkanut tiivis yhteistyö jatkuu myös jälleenrakennuksen aikana.

Euroopassa tietä näyttävät Baltian maat. Perjantaina 15. toukokuuta 2020 syntyvä Baltian matkustuskupla on tärkeä askel koko Euroopalle. Se on esimerkki siitä, että kansainvälinen yhteistyö voi voittaa kapean kansallisen ajattelun. 

Kysymys kuuluu: Mitä tekee Suomi? 

Suomen pitää ehdottomasti mennä mukaan Baltian matkustuskuplaan välittömästi. Eikä siinä kaikki. Suomen tulee houkutella mukaan Ruotsi ja muut pohjoismaat.

Syitä on kolme.

Ensimmäinen syy on, että koronavirus on kontrollissa kaikissa Baltian maissa ja Pohjoismaissa. Sekä tartuntojen määrät että kuolleiden määrät ovat voimakkaassa laskussa.

On totta, että Ruotsin luvut ovat korkeammat, mutta myös siellä ne ovat tulleet voimakkaasti alas. Terveydenhuolto selviytyy hyvin kaikissa näissä maissa, myös siinä tapauksessa, että tartuntoja tulee jonkin verran lisää. On aika siirtyä kansallisesta ajattelusta alueelliseen ajatteluun.

Toinen syy on, että Suomi ja muut pohjoismaat ovat ruotsalaistumassa. Olemme kaikki omaksumassa suunnilleen samat säännöt koulujen, kokoontumisten ja työssä käymisen suhteen kuin, mitä Ruotsi on noudattanut jo pitkään.

Tähän mennessä olemme ottaneet epidemian hoidossa oppia Saksasta, Kiinasta ja Taiwanista. Nyt on aika ottaa oppia naapureilta, Baltiasta ja pohjoismaista.

Kolmas syy on poliittinen. Yhteisen matkustusalueen synnyttäminen on askel kohti uutta Pohjolaa, joka yhdistää Baltian maat ja Pohjoismaat. Se voi olla taloudellinen ja poliittinen voimanpesä kriisin jälkeisessä Euroopassa.

Se voi olla osoitus siitä, että Euroopan Unionin uusi nousu tapahtuu dynaamisten alueiden avulla. Suomen rooli uuden Pohjolan (tai ”Nuor-Pohjolan”) synnyttämisessä on oleellinen. Olemme silta Pohjolan ja Baltian välillä. Olemme sekä eurossa että Pohjoismaiden neuvostossa. Ilman meitä, tämä ei synny.

Suomessa pelätään taudin uutta aaltoa. Pelko perustuu ajatukseen siitä, että onnistuimme liian hyvin epidemian pysäyttämisessä sen alkuvaiheessa. Tämä pelko saattaa johtaa siihen, että emme uskalla avata rajoja Baltiaan ja Ruotsiin.

Mietitäänpä hetki. Jos analyysi on oikea, on uusi piikki edessä joka tapauksessa. Kysymys kuuluu, haluammeko ottaa sen vastaan omien rajojen sisällä vai osana dynaamista uutta Pohjolaa.

Minun mielestäni vastaus on selvä: mukaan on mentävä -  jos muut meidät vaan huolivat.

Kirjoittaja on Nordic West Officen toimitusjohtaja ja MTV Uutisten kolumnisti.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja