Risto E.J. Penttilän kolumni: Palauttaako Biden Pohjoismaat maailmanpolitiikkaan?

Voisiko presidentti Biden vauhdittaa pohjoismaista yhteistyötä? Jos hän kutsuu Pohjoismaat taas yhdessä Valkoiseen taloon, hän antaa signaalin siitä, että Yhdysvallat näkee Pohjoismailla merkittävän roolin maailmassa. Tämän varaan ei kannata kuitenkaan laskea. Voi olla, että Biden haluaa erottautua Trumpista korostamalla EU:n merkitystä, kirjoittaa MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä.

”Mitä jos annettaisiin vastuu maailman asioista näille pienille maille joksikin aikaa?” Näin virkkoi presidentti Barack Obama tavatessaan pohjoismaiden edustajat Valkoisessa talossa vuonna 2016. Pilke silmäkulmassa annettu lausunto oli tärkeä kahdesta syystä.

Äänestystulosta jännitettiin yhä tänä aamuna. 

7:41

Ensiksi se osoitti, että Yhdysvaltain demokraattien piirissä on suurta ihailua pohjoismaita kohtaan. Toki sitä on republikaanienkin piirissä, mutta eri syistä. Republikaanit ihailevat pohjoismaita, koska olemme menestyneet kylmässä ilmastossa, Euroopan viimeisellä rannalla. ”Kun yrittää niin menestyy.” Demokraatit taas ihailevat pohjoismaista yhteiskuntamallia. ”On mahdollista tarjota koulutusta ja terveydenhuolta kaikille.” 

Toiseksi se osoitti, että demokraatin johtama Valkoinen talo halusi käsitellä pohjoismaita blokkina. Miksi tavata neljä pääministeriä ja yksi presidentti erikseen, kun voi lyödä viisi kärpästä yhdellä iskulla? Vai pitäisikö sanoa: ruokkia viisi lemmikkiä samalla kertaa?

Pohjoismainen yhteistyö on rapautunut

Viimeiset neljä vuotta eivät ole olleet pohjoismaisen yhteistyön kulta-aikaa. Tanska ja Ruotsi liittyivät Hollannin vetämään ”neljän nuukailijan” porukkaan yhdessä Itävallan kanssa. Ryhmän tavoitteena oli estää EU-maksujen korotukset.

Suomi ei liittynyt ryhmään, vaikka silloin tällöin ottikin samoja kantoja. Tanska ei saanut Euroopan lääkevirastoa, kun Ruotsi kieltäytyi tekemästä yhteistyötä. Ja sitten tuli Corona, joka romutti vapaan liikkumisen pohjoismaiden välillä, joka oli ollut voimassa 1950-luvulta saakka. 

Luulin, että pohjoismaat olisivat reagoineet Brexitiin ja Trumpiin tiivistämällä yhteistyötään. Näin ei käynyt. Ajatus pohjoismaisesta liittoutumasta EU:n sisällä ei saanut vastakaikua.

Pelättiin, että liian tiivis yhteistyö voisi estää yksittäisiä maita ajamasta omia kansallisia etuja. Pelättiin myös, että oman ryhmittymän perustaminen johtaisi uusiin jakolinjoihin EU:n sisällä. Tässä ajattelussa ainoa sallittu blokki oli Saksan ja Ranskan muodostama tandemi.

Voisiko Presidentti Biden vauhdittaa pohjoismaista yhteistyötä? Jos hän kutsuu pohjoismaat taas yhdessä Valkoiseen taloon, hän antaa signaalin siitä, että Yhdysvallat näkee pohjoismailla merkittävän roolin maailmassa. Tämän varaan ei kannata kuitenkaan laskea. Voi olla, että Biden haluaa erottautua Trumpista korostamalla EU:n merkitystä. Tässä tapauksessa pohjoismaat jäävät varjoon. Varjoon jää myös Britannia, joka joutuu uudestaan ”jonon hännille”, kun tehdään uusia kauppasopimuksia. 

Hävittäjävalinta on iso poliittinen valinta

Ratkaisevaa ei ole pelkästään se, mitä Biden tekee. Ratkaisevaa on myös se, mitä Suomi tekee. Jos Suomi valitsee ruotsalaisen hävittäjän, vahvistamme pohjoismaista yhteistyötä, mutta etäännymme Amerikasta. Jos valitsemme amerikkalaisen hävittäjän, vahvistamme suhteita Yhdysvaltoihin, mutta heikennämme pohjoismaista blokkia. Tämä on hävittäjähankinnan paradoksi. Paradoksin vangiksi ei kannata jäädä. Vahva pohjoismainen puolustusteollisuus on joka tapauksessa sekä Yhdysvaltain että Suomen etu. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun päätöstä valmistellaan. 

Voisiko Biden tuoda mukanaan pohjoismaisen yhteistyön renessanssin? Sen varaan ei kannata laskea. Uuden presidentin katse kohdistuu pikemminkin Kiinaan kuin Eurooppaan. Voi kuitenkin olla, että tilaa pohjoismaiselle yhteistyölle on seuraavina vuosina enemmän kuin ennen.

Jos pohjoismaat yhdistävät voimansa, voivat ne olla merkittävä ääni Euroopassa ja maailmassa. Jos mukaan otetaan vielä Baltian maat, on ääni vielä voimakkaampi. Ainakin Viro on henkisesti valmis olemaan mukana. Ehkä yhteistyön piiriin saadaan myös muita samanmielisiä maita. Se vasta olisi jotain.

Mutta katsotaan nyt ennen, kuka päätyy presidentiksi ensin. Prosessihan on vasta alussa…

Risto E. J. Penttilä

Kirjoittaja on Nordic West Officen toimitusjohtaja ja MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja