Risto E.J. Penttilän kolumni: Koronasodan välitilinpäätös – Suomi teki yhden karkean virheen

Pitkään näytti siltä, että Eurooppa nousee koronakriisistä jaloilleen ennen Yhdysvaltoja ja Britanniaa. Nyt näyttää siltä, että Yhdysvallat ja Britannia ovat huimasti EU-maita edellä. Jopa Venäjä avaa yhteiskuntaa nopeammin kuin Euroopan unioni. Miten tässä näin näin kävi?

Vastausta on haettu lääketieteestä, rajoitustoimista, yhteiskunta- ja ikärakenteesta, lihavien määrästä ja koronavilkkujen toimivuudesta. Merkittäviä asioita kaikki. Mutta miltä tilanne näyttäisi, jos koronataistelua verrattaisiin sotaan?

Vertaus sodankäyntiin antaa selkeän tuloksen. Ne, jotka uskoivat puolustukseen, pärjäsivät pitkään. Ne, jotka uskoivat hyökkäykseen, voittivat lopulta. Sotaa ei voitettu rajoituksilla, vaan innovaatioilla. Puolustus – eli rajoitukset – antoivat aikaa vastahyökkäykselle eli rokotteille. Ne, maat jotka satsasivat rokotteisiin ovat nyt vahvoilla. Ne, jotka laiminlöivät vastahyökkäyksen, ovat jääneet poteroihin.

Suomi pärjäsi pitkään sisukkaalla puolustuksella. Vältimme kosketusta ylivoimaisen vihollisen kanssa. Katajainen kansa vetäytyi metsien siimekseen ja kaupunkikotien suojaan. Nautimme maantieteellisen asemamme antamasta edusta. Jaksoimme noudattaa suosituksia. Valtiojohtomme vältti viisaasti liian rankat rajoitukset.

Mutta sitten teimme karkean virheen: luotimme vieraan apuun. Unohdimme August Ehrensvärdin ohjeen, joka on hakattu Suomenlinnan kuninkaanporttiin: “Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.” Uskoimme että EU hoitaa meille rokotteet. Jätimme omat toimet tekemättä.

Olisimmeko voineet toimia toisin? Kyllä vain. Olisimme voineet seurata presidentti Rytin strategiaa. Kun hän huomasi, että ammukset loppuvat, hän teki diilin Saksan kanssa. Se pelasti Suomen.

Jos olisimme noudattaneet Rytin ajattelua, olisimme varmistaneet ammusten eli rokotteiden saatavuuden itse. Olisimme noudattaneet kaksoisstrategiaa: olisimme olleet mukana EU:n rokoteohjelmassa ja tehneet lisäksi suorat diilit länsimaisten ja venälaisten rokotetoimittajien kanssa. Olisimme samalla antaneet Venäjälle mahdollisuuden näyttäytyä lääketieteen eikä sotatoimien suurvaltana. Tämä tuskin olisi estänyt Venäjän Ukrainan vastaista uhkailua. Mutta se olisi ollut askel kohti yhteistyötä lännen ja Venäjän välillä.

Näin emme tehneet. Emme noudattaneet Risto Rytin strategiaa. Ja sitä saamme nyt katua.

En puhu kansainvälistä yhteistyötä vastaan. Päinvastoin. Se on välttämätöntä. En puhu EU-jäsenyyttä vastaan. Se on Suomen kansainvälisen aseman kivijalka. Viestini on, että emme voi jättää omien kansalaistemme turvallisuutta muiden varaan. Jos joku ehdottaisi, että liittyisimme Natoon ja samalla luopuisimme kansallisesta puolustuksesta, hänelle naurettaisiin. Kuitenkin toimimme juuri näin koronasodassa: luotimme siihen, että Bryssel hoitaa.

Suomen osalta saldo on selvä. Kenraali Marin hoiti puolustustaistelun hyvin. Hyökkäys virusta vastaan jäi kuitenkin tekemättä. Sen vuoksi ravintolat ja kuntosalit ovat yhä kiinni.

Ei jäädä tuleen makaamaan vaan mietitään, mikä on koronasodan opetus ilmastosotaa silmälläpitäen. Monien mielestä juuri se on ihmiskunnan suurin haaste. Kysymys kuuluu: voidaanko ilmastonmuutos selättää rajoituksilla eli puolustamalla vai tarvitaanko teknologisia innovaatiota eli hyökkäystä?

Vastaus on ilmiselvä. Rajoitukset eivät tätäkään taistelua ratkaise. Voimme käyttää biljoonia (siis Amerikan triljoonia) kalliisiin rajoitustoimiin, joilla on suhteellisen vähän vaikutusta ilmastoon. Tai voimme käyttää miljardeja vihreisiin innovaatioihin, joiden avulla ilmastonmuutos ratkaistaan. Tällä hetkellä ”rajoitetaan kaikkea” -ajattelu on niskan päällä, mutta uskon sen muuttuvan.

Bill Gatesin uusi kirja kertoo siitä, miten innovaatioilla voidaan ratkaista ilmastonmuutos. Björn Lomborgin analyysit Pariisin ilmastosopimuksen tehottomuudesta ja uusien innovaatioiden ja käyttäytymismuutosten suuresta merkityksestä viitoittavat tietä uudenlaisen ajatteluun. Jopa Prinssi Charles on liittynyt ennakkoluulottomien ilmastoajattelijoiden joukkoon. Hänen Terra Carta -julkilausumansa peräänkuuluttaa innovaatiota ja yksityisen sektorin ratkaisevan tärkeää roolia ilmastonmuutoksen ja lajikadon torujumisessa. Pelkillä rajoituksilla ei maailmaa pelasteta.

Mitä siis voimme oppia koronakriisistä? Käpertyminen ei ratkaise sotaa virusta tai ilmastonmuutosta vastaan. Innovaatiot, rohkeus ja usko yksityisen sektorin ja julkisen vallan saumattomaan yhteistoimintaan ovat tie tulevaisuuteen. Olemme pitkään kuunnelleet kuinka Greta Thunberg on puhunut rajoitusten tärkeydestä. Niitäkin tarvitaan. Mutta vielä enemmän tarvitaan Pfizerin, Astra Zenican, Sputnikin ja muiden rokotevalmistajien innovaatioita. Gretan aika on ohitse. Pfizerin aika on tullut.

Risto E.J. Penttilä
CEO
Nordic West Office
www.nordicwestoffice.com