Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Esityksessä tuloiksi arvioidaan 55,6 miljardia euroa ja määrärahoiksi esitetään 57,6 miljardia.
Budjettiesitys on siten kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan ennakoidaan nousevan 109 miljardiin euroon.
Eduskunta aloittaa seuraavaksi talousarvioesityksen käsittelyn ja hyväksyy sen vuodenvaihteeseen mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat ovat 14,8 miljardia, noin neljännesmiljardi vähemmän kuin tämän vuoden budjetissa. Vähennys johtuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä. Menolisäyksiä tulee muun muassa pieniin eläkkeisiin tulevista korotuksista.
Aktiivimallin leikkurien purkamisesta syntyy vajaan 14 miljoonan euron kustannukset.
Pakettiin kuuluu myös terveydenhuoltolain muutos, jolla Vaasan keskussairaala muutetaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaksi. Seinäjoen keskussairaalalta poistetaan samalla velvoite järjestää ruotsinkielisiä päivystyspalveluja.
1 200 kertausharjoituskutsua lisää
Tuloverotukseen tulee indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Muutoksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja vajaalla puolella miljardilla. Lisäksi ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla, painottaen pieni- ja keskituloisia.
Asuntolainojen korkovähennykset jatkuvat kutistumistaan, ja poistuvat kokonaan vuodesta 2023 alkaen.
Veronkiristyksiä on luvassa tupakoiville, sillä tupakkaveron neljässä vaiheessa tehtävä 14 prosentin korotus alkaa heti vuodenvaihteessa. Askin hinta on korotusten myötä nousemassa noin 95 senttiä. Virvoitusjuomavero nousee myös, sillä sokeroitujen juomien valmistevero nousee 27 sentistä 32 senttiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön menoihin esitetään 6,8:aa miljardia euroa. Opetussatsausten lisäksi esitykseen sisältyy muun muassa rahoitusta Kansallisteatterin peruskorjaukseen – ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa.
Puolustusministeriön menoihin käytetään 3,16 miljardia euroa. Se vastaa 1,28:aa prosenttia ensi vuoden ennustetusta bruttokansantuotteesta. Osuus laskee hieman tämän vuoden 1,31 prosentista. Ensi vuonna tarkoitus on kutsua kertausharjoituksiin noin 1 200 reserviläistä enemmän kuin tänä vuonna.
Valtioneuvoston kanslian henkilöstömenot nousevat viidellä miljoonalla 11,5 miljoonaan euroon, koska ministereitä, valtiosihteereitä ja erityisavustajia on nimitetty aiempaa enemmän. EU-puheenjohtajuuskauden menot jäävät sitä vastoin pois – tälle vuodelle oli varattu 60 miljoonaa, ensi vuonna riittää kolme.