Hallituspuolueet pääsivät yhdessä päivässä sopuun syksyn budjettiriihessä tehtävistä leikkauksista. Budjettiriiheen oli alun perin varattu aikaa kaksi päivää.
Valtioneuvosto järjesti budjettiriihen loppuinfon tänään illalla kello 19.00 alkaen Valtioneuvoston linnassa. MTV Uutiset lähetti tilaisuuden suorana lähetyksenä tämän artikkelin yhteydessä.
Paikalla tiedotustilaisuudessa olivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
12,2 miljardia alijäämää
Ensi vuoden talousarvioesitys on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.
Valtion alijäämä pienenee ensi vuonna vain noin 0,5 miljardia euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiistaina. Hän perusteli ensi vuoden budjettia koskevassa tiedotustilaisuudessa sitä, miksi alijäämä pienenee vain tämän verran.
Purran mukaan on välttämätöntä nostaa esiin sotemenot, jotka kasvavat säästöistä huolimatta.
Purra perusteli tilannetta myös sillä, että esimerkiksi hallituksen kasvutoimien vaikutus näkyy viiveellä. Lisäksi heikko taloussuhdanne hidastaa verotulojen kasvua.
Ensi vuoden talousarvioesitys on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.
20:05: Leikkauksia asumistukiin
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla muutokset eläkkeensaajien asumistuessa vähentävät menoja 6,3 miljoonaa euroa ja yleisen asumistuen muutokset noin 7,5 miljoonaa euroa. Hallituksen mukaan opiskelijoiden rajaaminen asumistuen piiristä ja opintotuen asumislisän palauttaminen säästää noin 20 miljoonaa euroa.
19:56: Ammattikoulutukseen leikkauksia
Opetusministeri Adlercreutz kertoo, että lisää leikkauksia on tullut esimerkiksi ammattikoulutukseen aiemmin ilmoitettujen lisäksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitukseen kohdistuu 62,6 miljoonan euron vähennys. Säästöjä ei tehdä nuorten ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Säästö täysi-ikäisten oppimateriaaleista korvataan leikkaamalla toisen asteen hankerahoituksesta sekä ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta yhteensä 6 miljoonaa euroa. Koulumatkatukioikeutta rajataan vain maksuttoman koulutuksen opiskelijoille (säästö 4 miljoonaa euroa). Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvityksestä vähennetään 5 miljoonaa euroa.
19.53: Essayah: Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin panostetaan
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuuden lisäämiseen sekä mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin ehdotetaan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Lasten lukemista edistävään Lukulahja lapselle -kirjalahjaan osoitetaan 350 000 euroa.
Nuorisotyön edistämiseen, ensisijaisesti lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan sekä koulujen loma-aikoina tapahtuvan päiväleiritoiminnan tukemiseen osoitetaan 200 000 euroa.
Et ole yksin -palvelun toiminnan vakiinnuttamiseen liikuntasektorille ja laajentamiseen nuorisosektorille osoitetaan 262 000 euroa.
19.45: Oppimisen tukea vahvistetaan
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo, että oppimisen tukea vahvistetaan perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolme vuosiviikkotuntia laajentamatta opetussuunnitelmaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuu uusia valtionavustussopeutuksia yhteensä 60 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä kokonaissumma pieneni 5 miljoonalla eurolla verrattuna kehysriihessä päätettyyn.
Valtionavustusten leikkaukset jakautuvat mm. toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (20 miljoonaa euroa), taiteen ja kulttuurin rahoitukseen (17,3 miljoonaa euroa), tieteen edistämisen valtionavustuksiin (4 miljoonaa euroa) ja nuorisotyöhön ja liikuntaan (13,7 miljoonaa euroa).
– Leikkausten kohdentamisesta on käyty keskustelua. Ilokseni voin kertoa, että leikkaukset kulttuuriin ja liikuntaan ovat puolittuneet.
19.40: Puolustushallinnon määrärahat nousevat lähes 6,5 miljardiin euroon
Puolustushallinnon määrärahat nousevat vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon, joka on 488 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Merkittävin määrärahoja kasvattava tekijä on monitoimihävittäjien hankintaan liittyvän tilausvaltuuden menoajoituksen muutos 251 miljoonalla eurolla.
19.38: Hallitus satsaa raiteisiin ja teihin lähes 900 miljoonaa euroa
Hallituksen talousarvioesitys vahvistaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ennen kaikkea talouden kasvuedellytyksiä. Orpo kertoo budjettiesitykseen sisältyvän esimerkiksi lähes 900 miljoonan euron investointikokonaisuuden teihin, raiteisiin ja infraan eri puolilla Suomea. Tutkimus- ja kehitysinvestointeihin rahoitusta lisätään 280 miljoonaa ensi vuodelle.
Hallitus sai valtion ensi vuoden rahankäyttöä koskevat ehdotuksensa pakettiin yhdessä päivässä.
19.34: Purra: "Poliisimäärää lisätään"
Purra kertoo, että poliisimäärää lisätään. Hallitusohjelman mukaisesti poliisin resursseja lisätään niin, että se mahdollistaa 8000 poliisin määrän vaalikauden lopussa. Tähän ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti 17,5 miljoonan euron lisäystä. Kehyspäätöksessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan varattiin 2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi täydennyksenä ehdotetaan vielä 5 miljoonaa euroa.
Lisäksi harmaan talouden torjuntaan sekä koulupoliisin toimintaan osoitetaan lisäresursseja. Vankien määrän nousun vuoksi vankilaturvatekniikan parantamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokselle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.
19.27: Purra: Kasvu syntyy yrityksissä yksityisillä sektorilla
Purra kertoo alijäämän pienenevän ensi vuonna vain 0,5 miljardia euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.
Hän kertoo kasvun syntyvän yrityksissä.
Kasvun odotetaan nopeutuvan vuonna 2025 erityisesti Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa.
19.20: Purra korostaa, että ilman hallituksen toimia velkaa tarvittaisiin enemmän
Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia. 12,2 miljardin alijäämä rahoitetaan velalla. Purra korostaa, että ilman hallituksen toimia velkaa tarvittaisiin vuonna 2025 noin 4 miljardia enemmän kuin nyt.
19.13: Purra: "Kutsun tätä uudeksi normaaliksi"
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo uskovansa kasvun käynnistymiseen.
– Vaikka me teemme vaikeita päätöksiä ja massiivistakin sopeuttamista, ei tämä ole poikkeuksellista vain tälle hallituskaudelle, vaan tätä tulee jatkaa määrätietoiseksi. Kutsun tätä uudeksi normaaliksi, Purra sanoo.
19.07: Orpo kertoo hallituksen pitävän huolen siitä, että valtionvelka taittuu vuoteen 2027 mennessä
Pääministeri Petteri Orpo kertoi hallituksen tekevän töitä kasvun takaamiseksi ja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Orpo kertoi hallituksen pitävän huolen siitä, että velka taittuu vuoteen 2027 mennessä.
– Tässä budjetissa hallitus päättää lähes 900 miljoonan euron investointikokonaisuudesta teihin, raiteisiin, infraan eri puolilla Suomea. Tutkimus- ja kehitysinvestointeihin rahoitusta lisätään 280 miljoonaa ensi vuodelle.
Lue lisää: Teollisuusliitolta terveiset Orpolle budjettiriiheen: Lopeta työmarkkinamallin valmistelu
Purra totesi budjettiriihen alkaessa, että Suomen julkisen talouden alijäämäluvut ovat edelleen huolestuttavia. Valtiovarainministeriö on laatinut riihtä varten uuden talousennusteen. Purra sanoi, ettei hänen pöydälleen ole vielä koskaan tuotu alijäämälukuja, jotka olisivat yllättäneet positiivisesti.
Suomi pyrkii puristamaan julkisen talouden alijäämän alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) välttääkseen joutumisen EU:n alijäämämenettelyn piiriin.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa valtion menojen loppusumma on ensi vuonna yli 88 miljardia euroa. Ehdotus on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.
Budjettiriihessä toteutettiin pääasiassa hallituksen jo viime kevään kehysriihessä päättämiä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia. Kokonaisuudesta noin kaksi miljardia on menoleikkauksia ja noin miljardi veronkiristyksiä.
Budjettiriihen esitys toimitetaan eduskunnalle 23. syyskuuta, ja eduskunta hyväksyy talousarvion joulukuussa.
Uusina menoina Nato-kustannuksia
Uusia lisäsopeutuksia ei kevään kehysriihessä sovittujen päälle ole Purran ja Orpon mukaan budjettiriihestä tulossa.
Uusina menoina budjettiin on STT:n tietojen mukaan lisätty Natoon liittymisen aiheuttamia kustannuksia. Kyse on muutamista kymmenistä miljoonista euroista.
Liikenneinfraan hallitus on tekemässä isot panostukset. Liikennehankkeet rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyi uusia korvaavia säästöjä runsaat 100 miljoonaa euroa. Korvaavia säästöjä jouduttiin hakemaan, kun selvisi, ettei joillakin päätetyillä keinoilla päästäkään tavoiteltuun säästöön tai säästö ei toteudu aikataulussa.