Rikosylikonstaapeli kertoi poliisipomojen käräjillä tietolähdetoiminnasta – "En tiedä, onko Jari Aarnion autotalli oikea paikka tällaisille papereille"

–  Aarnio ilmoitti minulle aikanaan, että enää ei rekisteröidä, todistajana kuultu Eriksson sanoi.

Erikssonin mukaan hänen tietolähteensä eivät halunneet enää jatkaa poliisin vinkkaajina viime vuosikymmenen lopulla niin sanotun kassakaappijupakan takia. Syyttäjä hamusi tällöin keskusrikospoliisin tietolähdetietoja kassakaapista virkarikosepäilyn vuoksi.

Poliisipomojen jutun syyttäjä Harri Tiesmaa kyseli Erikssonin kertomuksen jälkeen, miksi tietolähteet halusivat yhtäkkiä olla pitämättä yhteyttä Erikssoniin, jos heidät oli poistettu rekisteristä. Erikssonin mukaan lähteet olivat tuolloin epäluuloisia.

Suostumusten peruuttaminen ei laillinen peruste rekisterin tuhoamiselle

Aarnio hävitti vinkkimiehet Helsingin poliisin rekisteristä kertomansa mukaan vuonna 2008, eikä uusia kirjattu vuosiin. Myös Aarnio on perustellut rekisterin tuhoamista sillä, että lähteet säikähtivät kassakaappijupakan julkisuutta ja peruivat suostumuksensa rekisteröinnille.

Poliisipomojen virkarikosjutun syyttäjän mukaan suostumusten peruuttaminen ei kuitenkaan ollut laillinen peruste rekisterin tuhoamiselle.

Eriksson sanoo olettaneensa, että tiedot lähteiden henkilöllisyyksistä tuhottiin Aarnion käskyn jälkeen. Myöhemmin Aarnion huume- ja virkarikosjutun esitutkinnassa papereita löytyi Aarnion autotallista.

–  En tiedä, onko Jarin autotalli se oikea paikka tällaisille papereille, Eriksson sanoi.

Eriksson kertoi, että tapasi tietolähteitään yksin.

Ei vakiintuneita lähteitä vuoden 2008 jälkeen

Eriksson sanoi, että lopetti vakiintuneiden tietolähteiden käyttämisen vuoden 2008 jälkeen. Aiemmin kuulusteluissa Eriksson on puhunut, että jatkoi yhteydenpitoa vuoteen 2009. Hän sanoi oikeudessa, että ei voi muistaa aikaa täysin tarkasti.

Eriksson myönsi, että on ollut myöhemminkin runsaasti yhteydessä esimerkiksi moottoripyöräjengiläisiin. Eriksson on toiminut niin sanotun jr-ryhmän eli järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaryhmän veturina Helsingissä.

Erikssonin mukaan yhteydenpidossa on ollut kyse muun muassa erilaisista pelisääntökeskusteluista tai tiedon hankkimisesta johonkin yksittäiseen tutkintaan, ei vakiintuneista tietolähdesuhteista.

Toiminnan valvominen ilman rekisteriä mahdotonta

Oikeudessa käräjöidään siitä, pitäisikö jonkun joutua rikosvastuuseen Helsingin poliisin poistamien rekisteritietojen vuoksi. Tietolähderekisteriin ei viime vuosikymmenen lopulta myöskään kirjattu yhtäkään tietolähdettä.

Rekisteröimättömissä vinkkimiehissä ongelmana on se, että toiminnan valvominen ilman rekisteriä on käytännössä mahdotonta. Poliisi voi tällöin esimerkiksi laittomasti suojella rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä kiinnijäämiseltä.

Oikeudenkäynnissä on syytettynä entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa aina poliisiylijohtaja Mikko Paateroon saakka. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen muun muassa sen perusteella, että ohjeistus tietolähdetoiminnasta oli puutteellista ja epäselvää.