Tietolähderekisterin tuhoamisesta syytetty Jari Aarnio saapuu kuultavaksi virkarikosoikeudenkäyntiin – kaikki syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa

Katso yllä oleva video: Jari Aarnio jakaa Helsingin vankilassa osaston Suomen tunnetuimpien rikollisten kanssa: "Yhteisiä aiheita on vähän".

Oikeudenkäynnissä pyritään selvittämään, mitä kukakin poliiseista tiesi huumepoliisin tietolähteiden käytöstä 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, ja olisiko jonkun pitänyt puuttua tilanteeseen.

Syyttäjän mukaan poliisilaitoksessa rikottiin lakia, kun tietolähderekisteri tuhottiin, eikä lähteitä kirjattu vuosiin.

Syytteessä on Aarnion lisäksi kaksi hänen alaistaan sekä poliisijohtoa aina entiseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti. Kaikki kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Aarnion syyte koskee vuosia 2008–2013. Syyttäjien mukaan hän rikkoi virkavelvollisuuttaan hävittämällä tietolähteitä koskevat rekisterimerkinnät vuoden 2008 lopulla.

– Jari Aarnion menettelystä johtuen tietolähdetoiminnan valvonta on vaikeutunut, eikä SM:n asetuksen mukainen raportointivelvoite ole toteutunut, syytteessä sanotaan.

Aarnio kiistää laiminlyöneensä velvollisuuksiaan. Hän sanoo poistaneensa tiedot niistä tietolähteistä, jotka vaativat sitä. Rekisteröinti edellytti Aarnion mukaan lähteiden suostumusta.

Puolustus vetoaa myös siihen, ettei syytteiden tekoaikana ollut voimassa mitään lakia, asetusta, määräystä tai ohjetta, joka olisi velvoittanut rekisteröintiin.

– Rekisteriä, johon lain mukaan tiedot olisi ollut sallittua merkitä, ei tekoaikana ole ollut olemassa, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

Riikonen: Ei ollut tietoa tai edes huhuja ongelmista

Aarnion kuuleminen on määrä alkaa puolenpäivän jälkeen. Aamupäivällä vuorossa on Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen.

Riikosta syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta vuosina 2009–2013, jolloin hän oli Aarnion esimies.Syyttäjien mukaan Riikonen on esimerkiksi vuonna 2009 sanonut kokouksessa, ettei Helsingin poliisi sitoudu noudattamaan järjestelmällistä tietolähdetoimintaa koskevia määräyksiä.

Riikosen katsotaan lisäksi myöhemmin tienneen, ettei huumepoliisi pysty selittämään puhelintensa käyttöä eikä sitä, liittyykö se tietolähdetoimintaan.

Riikonen kiistää, että olisi tiennyt toimintaan liittyvistä epäselvyyksistä.

– Riikosen tietoon ei hänen johtaja-aikana tullut mitään erityisiä yksittäisiä tai yleisiä tai huhunkaan tasolla olevia tietoja tietolähdetoiminnan ongelmista, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

Riikonen katsoo lisäksi, ettei tietolähdetoiminta kuulunut hänen vastuulleen, koska se oli operatiivista toimintaa.

Viime viikolla oikeudenkäynnissä syytetty Helsingin poliisin entinen apulaispäällikkö Lasse Aapio taas näki asian toisin. Hän sanoi, ettei tietolähdetoiminta kuulunut hänelle, koska se ei ollut operatiivista toimintaa.

Syyttäjät: Valvomaton poliisitoiminta ei kuulu oikeusvaltioon

Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana.

Aarnio on perustellut toimintaansa muun muassa sanomalla, että lähteet pelkäsivät paljastuvansa, koska paljastuminen olisi voinut tietää heille hengenvaaran.

Syyttäjät pitävät rekisterin tuhoamista laittomana, ja heidän mukaansa valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa ei voi oikeusvaltiossa olla.

Poliisin tietolähteet ovat esimerkiksi rikospiireissä liikkuvia ihmisiä, jotka ilmoittavat poliisille esimerkiksi suunnitteilla olevista rikoksista tai kertovat jälkeenpäin niiden taustoista.

Tietolähteiden rekisteröinti on tärkeää muun muassa valvonnan takia. Valvonnalla voidaan esimerkiksi ehkäistä sitä, etteivät poliisit katso vinkkaajiensa tekemiä rikoksia läpi sormien.

Aarnio on tuomittu lainvoimaisesti kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen huume- ja virkarikoksista. Hovioikeuden mukaan hän oli niin sanottu Pasilan mies, joka käytti 2010-luvun alussa prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen.

Aarniolla on tuomio myös niin sanotussa Trevoc-jutussa. Hovioikeuden mukaan hänellä oli kaksoisrooli seurantalaiteyhtiössä ja laitteita ostaneessa Helsingin huumepoliisissa.

Käräjillä kaikki syytteet nurin

Käräjäoikeus päätyi aiemmin hylkäämään kaikki poliisijohdon virkarikossyytteet. Se katsoi, ettei tietolähteiden rekisteröintiin ollut syytteiden tekoaikana laillista tapaa.

Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle, kun se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.

– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.

Oikeuden mukaan poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.