Oikeudessa vedottiin jopa syytettyjen opinnäytetöihin – Syyttäjä: Poliisijohto laiminlöi Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan valvonnan tahallaan

Tietolähdetoiminnan järjestämistä ja valvontaa koskevassa oikeudenkäynnissä alkoi pääkäsittely, jossa syytteessä on huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio, tämän alaisia ja poliisijohtoa aina ex-ylijohtaja Mikko Paateroon saakka.

– (Syytettyjen) olisi pitänyt puuttua Aarnion yksikön tapaan kirjata ja rekisteröidä tietolähteet, syyttäjä Tiesmaa tiivisti näkemyksensä.

Tarvittiinko suostumus rekisteröintiin?

Helsingin poliisi rekisteröi tietolähteitään 2000-luvun alusta saakka, mutta rekisteristä poistettiin lähteet ensimmäisen virkarikosjutun aikaan.

Aarnion puolustuksen mukaan tietolähteet halusivat pois rekisteristä, koska pelkäsivät paljastumistaan ensimmäisen tietolähdetoimintaa koskevan virkarikostutkinnan vuoksi viime vuosikymmenen loppupuolella.

– Tämä on nyt yksi näistä keskeisistä kysymyksistä, että tarvittiinko tietolähteiden suostumus rekisteröintiin, Tiesmaa sanoi.

Syyttäjän näkemyksen mukaan tietolähteiden rekisteröintiä koskee sama periaate kuin kaikkia poliisin henkilörekistereitä. Tiesmaa siis pitää puppuna ajatusta, että tietolähteiltä olisi pitänyt saada suostumus rekisteröintiin.

Esimerkkinä Tiesmaa käytti muun muassa Putin-rekisteriksi kutsuttua epäiltyjen rekisteriä (epri), johon Venäjän presidentti Vladimir Putin oli aikanaan kirjattu Yön sudet -jengin jäsenten kanssa otetun yhteiskuvan vuoksi.

– Ei valtionpäämiehiltä ole mitään lupia kyselty, että saako heidät kirjata epriin vai ei, Tiesmaa sanoi.

"Pitkäaikaisia ja luottamuksellisia suhteita"

Tiesmaan mukaan muun muassa Aarnion alaisena toimineen rikostarkastaja Petri Rainialan ja Poliisihallituksen poliisiylitarkastajana työskennelleen syytetyn opinnäytetöistä näkyy ymmärrys siitä, milloin tietolähteet pitää rekisteröidä.

Syyttäjän mukaan kyse ei ole ollut vain satunnaisista lähteistä, jotka nekin pitäisi rekisteröidä esimerkiksi palkkionmaksun jälkeen.

– On ollut tällaisia pitkäaikaisia ja luottamuksellisia tietolähdesuhteita, Tiesmaa kuvaili.

Syyttäjän mukaan kukaan ei ole esitutkinnan perusteella edes käynyt katsomassa rekisteriä, vaikka huumepoliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä on ollut puhetta.

Syyttäjä kritisoi myös ajatusta siitä, että valvonta erotettaisiin johtamisesta.

– Se miksi huumerikosyksikössä saatiin toimia vuosia kuten toimittiin, on yksi näistä selvitettävistä asioista.

Syytetyt vedonneet epäselvään sääntelyyn

Syytetyt ovat vedonneet muun muassa siihen, että tietolähdetoimintaa koskeva sääntely on ollut epäselvää. Useampi syytetty on myös sanonut, että heillä ei ole ollut tarkkoja tietoja Helsingin poliisin tietolähteiden rekisteröinnistä.

Aarnio puolestaan kuvaili medialle istuntotauolla, että poliisihallinnossa tiedettiin Helsingin tilanteesta laajasti.

– Tämä tietohan on kulkenut läpi poliisihallinnon kaikissa koulutustilaisuuksissa ja niin edelleen. Tämä ei ollut mikään salaisuus missään vaiheessa, Aarnio sanoi

Aarnio itse kiistää syytteet sääntelyn epäselvyyden perusteella. Aarnion ja syyttäjän näkemykset yhtyvät kuitenkin siinä, että tietolähteiden käyttö huumepoliisissa ei ole voinut olla kenellekään yllätys.

– Tietolähteitä on käytetty jo ennen kuin poliisiorganisaatiota on perustettu. Kuninkaat ja kirkonmiehet ovat pitäneet huolta, että kansalaiset ovat maksaneet veronsa, syyttäjä sanoi.

Syyttäjä veti esiin myös syytettyihin suoraan liittymättömän gradun viime vuosikymmenen puolelta. Haastattelujen perusteella tietolähteiden rekisteröintiin on ollut poliisissa haluttomuutta ja sääntöjä ei ole noudatettu.

– Meillä on näitä johtajia, joilla on kaikki natsat, esimiesasema ja kaikki. Ja he eivät ole pystyneet tätä asiaa selvittämään kaikissa haastatteluissaan näiden vuosien aikana.

Syyttäjä on tänään käynyt läpi lyhyempää ja yleisempää kuvausta ja käy huomenna läpi yksityiskohtaisen asiaesittelyn.