Rikostoimittaja Sipilän kävelykierros paljastaa Helsingin keskustan pimeän puolen

Monien kaupunkien historiaan ja kulttuuriin voi tutustua opastetuilla kävelykierroksilla, mutta Helsingissä Sipilä avaa kävelijöiden silmiä näkemään myös kaupungin pimeän puolen. 

– Minua eivät kiinnosta niinkään rikoksiin liittyvät rakennukset vaan tarinat, joita ne ovat todistaneet, Sipilä korostaa.

Toimittaja, dekkaristi vetää rikoskävelyjä "yleisön pyynnöstä" ja kiinnostuksesta rikoshistoriaan. Sipilä ei ota tarinoistaan maksua, sillä hän suhtautuu rikoskävelyihin harrastuksena. 

Jarkko Sipilän Helsingin rikoshistoriaa valoittava kävelykierros alkaa synkältä paikalta, vaikka moni ei niin osaa ajatellakaan.  Harva Senaatintorilla seisova tietää, että mukulakivien alla on hautausmaa. Torin laidalla - Valtioneuvoston linnassa -  puolestaan tehtiin vuonna 1904 Suomen tunnetuin polittinen murha, kun senaatin entinen virkamies Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

– Lääkäriystävä oli neuvonut Schaumania tähtäämään vatsaan. Ensimmäinen luoti osui kunniamerkkiin, toinen nappiin ja kolmas vyönsolkeen. Scaumanin Browning-pistooli ei ollut kuitenkaan kovin tehokas, koska Bobrikovin ampumiseen tarvittiin kolme laukausta ja Schaumanin itsemurhaankin kaksi, Sipilä kertoo kävelykierroksen osaanottajille. 

Tillanderin ryöstö ei unohdu

Moni kävelylle osallistuja pystyy palauttamaan mieleen kaksi vuotta sitten paljastuneen Helsingin yliopistoon suunnitellun iskun, jonka poliisi onnistui estämään. Kahden henkilön tavoitteena oli tappaa vähintään 50 ihmistä ja saada iskusta kansainvälistä huomiota.  

Parhaiten Helsingin keskustan rikoksista kuitenkin muistetaan kultasepänliike Tillanderin gangsterimainen ryöstö vuonna 1985. Ryöstön tehnyt virolaiskaksikko jäi kiinni, mutta 1,1 miljoonan markan arvoisesta ryöstösaaliista saatiin takaisin vain pakomatkalla pudonnut sormus. Rikostoimittajalta löytyy kuitenkin tästäkin aiheesta yleisölle uutta tietoa.

 – Eräs rikoskomissario kertoi minulle, että ryöstön tehneet Raivo Roosna ja Aleks Lepajoe olivat luottaneet vankilassa vääriin ihmisiin eli eräisiin gangsteriveljeksiin. Nämä veljekset olivat käyneet kaivamassa maasta ryöstösaaliin, myyneet sen Ruotsissa ja käyttäneet kaikki rahat muun muassa ravihevosiin. Kun Roosna ja Lepajoe vapautuivat vankilasta, rahoista ei ollut mitään jäljellä, Sipilä paljastaa. 

Aleksanterinkatu uusin silmin

Kävelyn aikana Jarkko Sipilä pysäyttää ryhmän kymmenisen kertaa. Tutuissa paikoissa on monien yllätykseksi hoidettu esimerkiksi raha-asioita kyseenalaisella tavalla sekä tehty petoksia ja talousrikoksia. Sipilän tarinoissa vilahtavat muun muassa Kouri-kaupat, Uotin rahat, Tiku ja Taku sekä Kauko Juhantalon koplaus-juttu. 

Kun Sipilä lisää rikoshistoriapakettiinsa vielä vakoojia, murhia, varkauksia ja huumeita, Aleksanterinkatu ei näytä enää entiseltä.

– Kyllä tämän jälkeen katson tätä katua toisin silmin. Tillanderin ryöstö oli minulle tuttu, mutta muut rikokset suhteellisen vieraita, hymähtää rikoskävelylle osallistunut Timo Havukainen.