Riidanhaastajan täystyrmäys tallentui videolle: Ex-koulukaveri puolusti 19-vuotiaan hyökkäystä iskusateella ja sai tuomion – "Ymmärrän, että tuomiota on vaikea käsittää"

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan kyse on hätävarjelun rajoista. Maassa makaavan tai tajunnan rajamailla hoipertelevan uhrin hakkaaminen päähän ei voi olla puolusteltavaa, vaikka hän olisikin tappelun aloittaja. Oikeudessa olisi kuitenkin voitu käsitellä tarkemmin jutun mahdollista koulukiusaamistaustaa, Tolvanen katsoo.

Toukokuussa 2019 neljä nuorta miestä pysähtyy valkoisella henkilöautolla Vantaan Koivukylässä sijaitsevalle pankkiautomaatille. Kaverit istuvat autossa, kun porukkaan kuuluva 19-vuotias kävelee automaatilla asioivan nuoren miehen taakse ja alkaa töniä tätä. Tarkoituksena on ilmiselvästi haastaa riitaa 18-vuotiaan nuoren miehen, entisen yläkoulun koulukaverin, kanssa.

19-vuotias tönäisee 18-vuotiasta selkään ja autossa istuvat kaverit kuvaavat, kun 18-vuotias alkaa hakata riidanhaastajaa voimakkaasti päähän.

Kaksikon välit eivät ole olleet kunnossa vuosikausiin. Myöhemmin 18-vuotias kertoo oikeudessa joutuneensa jo seiskaluokalla samana vuonna syntyneen pojan kiusaamaksi. 19-vuotias kertoo, että välit olivat menneet yläkoulussa poikki.

Riitaa haastamaan lähtenyt 19-vuotias joutuu silminnähden yllätetyksi, kun nyrkiniskuja alkaa sadella. Toinen mies on äkkiä kääntynyt kohti ja iskuja tulee niin paljon ja niin voimakkaasti, että 19-vuotias kaatuu välillä maahan ja menettää tajuntansa. Hän kuitenkin nousee toistuvasti ylös ja jatkaa riidan haastamista.

Egon pönkitystä

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudelle hän kertoo vuotta myöhemmin, että ylösnousemisessa on ollut kyse ”oman egon pönkittämisestä”. Toisaalta hän on ollut myös niin sekavassa tilassa, että on kertomansa mukaan vain yrittänyt selvitä ja puolustautua. 

– [18-vuotias] oli ajatellut, että parempi jättää homma tähän, oikeus taas kirjasi 18-vuotiaan sanoneen.

Pankkiautomaatin valvontavideolta näkee, miten 18-vuotias on poistumassa autonsa suuntaan, mutta toinen tulee perään aina uudestaan, eikä poistumista tapahdu.

Lopulta 19-vuotias jää makaamaan maahan ja 18-vuotias nostaa kätensä pystyyn, kun poliisit saapuvat paikalle.

Professori: Hätävarjelun rajat ylitetty

Video on herättänyt tyrmistystä, kun Seiska uutisoi asiasta toissa viikolla. Asian oikeuskäsittely nimittäin päättyi niin, että riidanhaastajaa vastaan puolustautunut joutui maksamaan 20 000 euron korvaukset. Lisäksi hänet tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, kun taas riitaa haastanut mies tuomittiin päiväsakkoihin ja 150 euron korvauksiin.

– Ymmärrän kyllä sen hämmennyksen, mikä tässä maallikolle tulee. Täysin ymmärrän sen, että tuomiota on vaikea käsittää, mutta jos katsomme hätävarjelusäännöstä, niin kyllä päätös on täysin ymmärrettävä, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

– Törkeästä pahoinpitelystä tuomittu on kohdistanut iskuja toisen päähän vielä siinäkin vaiheessa, kun toinen on maannut maassa tai täysin puolustuskyvyttömässä kunnossa. Hätävarjelun rajat on ylitetty tavalla, joka on antanut aiheen tuomita törkeästä pahoinpitelystä. Puolustusteon pitää olla tarpeellinen, että se olisi hätävarjelutekona sallittu. Jos hyökkääjä tulee siihen tilaan, ettei pysty enää väkivaltaa tehokkaasti kohdistamaan, se ei ole enää hätävarjeluteko.

Kiusaamisväite jäi käsittelemättä

Miehet olivat tunteneet peruskoulun seitsemänneltä luokalta saakka, tuomiossa mainitaan.

– [Riitaa haastaneen nimi] oli kiusannut häntä ja kaverisuhde oli päättynyt. Heillä oli ollut sanaharkkaa, mutta ei sellaista provosointia kuin [nimi] oli väittänyt, 18-vuotias kuvaili oikeudessa kaksikon välistä suhdetta.

Riitaa haastanut mies ei puhunut kiusaamisesta, mutta kertoi häneen kohdistuneesta provokaatiosta ennen riidanhaastamista. Myös hän kertoi välien menneen aikanaan poikki.

Tolvasen mukaan kiusaamisväitettä olisi voitu käsitellä oikeudessa paljon tarkemminkin, etenkin jos riidanhaastajan tarkoituksena oli kiusaamismielessä videoida pahoinpitely ja julkaista tallenne netissä. Videon kuvaamisen tarkoitus jäi tuomiosta epäselväksi. Mahdollinen kiusaamistausta olisi saattanut vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvauksen suuruuden arviointiin.

– Kyllä sillä on aika iso merkitys myöskin tässä kokonaisarvostelussa. Se olisi voinut näkyä siinä selkeämmin kuin se nyt tulee esille. Meillä ei oikein ehkä aina näitä taustoja esitutkinnassakaan käsitellä. Jos se ei ole tuomioistuimen tiedossa ollut, niin eihän sitä tuomioistuintakaan voida moittia.

Asialla olisi saattanut olla Tolvasen mukaan vaikutusta myös teon kokonaisarviointiin. Toisaalta toinen osapuoli olisi saattanut nähdä asian toisin.

Törkeä pahoinpitely ja pahoinpitely

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei perusteluissa ottanut kantaa kiusaamisväitteisiin tai muihin teon mahdollisiin vaikuttimiin. Tapahtumaa tarkasteltiin pahoinpitelynä ja törkeänä pahoinpitelynä. Nopeasti alakynteen joutunut 19-vuotias sai ruhjeiden lisäksi keskivaikean aivovamman ja hän menetti hajuaistinsa pysyvästi. Hänet tuomittiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 150 euron korvausten lisäksi 30 päiväsakkoon pahoinpitelystä.

Sen sijaan 18-vuotias tuomittiin ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä, koska teosta oli aiheutunut pysyvä hajuaistin menetys. Lisäksi teko oli kokonaisuutena arvostellen törkeä, sillä suuri osa iskuista kohdistui päähän siinäkin vaiheessa, kun uhri jo hoiperteli ja oli ilmeisen huonossa kunnossa. Lisäksi käytetyn väkivallan voimakkuudessa oli oikeuden mukaan ilmeinen epäsuhta.

Tuomio oli 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus. Rangaistusta alensi se, että uhri oli provosoinut ja kyse oli ollut niin kutsutusti molemminpuolisesta tappelusta. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota rangaistusten osalta.

Käräjäoikeus määräsi 18-vuotiaan maksamaan riidanhaastajalle 18 000 euron korvaukset. Hovioikeudessa miehet sopivat keskenään, että 18-vuotiaan olisi maksettava riitaa haastaneelle miehelle 20 000 euron korvaukset, sisältäen kärsimyskorvaukset, korvaukset tilapäisestä haitasta, oikeudenkäyntikulut sekä korvaukset pilalle menneistä vaatteista.