Ravintolassa saa palvelua yhä useammin englanniksi – ala olisi pulassa ilman ulkomaista työvoimaa: Näin asiakkaiden suhtautuminen vieraskieliseen palveluun on muuttunut

Ulkomaalaisten työntekijöiden rooli ravintoloissa on merkittävä, sanoo HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöpäällikkö Satu Vennala.

– Meillä ei olisi varmaan moneen vuoteen pystytty pitämään keittiötoimintaa tässä muodossa kuin nyt on, jos meillä ei olisi kansainvälistä väkeä keittiöissämme, Vennala sanoo.

15 prosenttia kaikista HOK-Elannon ravintolatyöntekijöistä ovat ulkomaalaisia. Keittiötyöntekijöiden keskuudessa määrä on 30 prosenttia.

HOK-Elannolla on 75 ravintolaa Helsingin, Vantaan, Espoon ja keskisen Uudenmaan alueella.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla englannin kieli korostuu.

Ravintolaketju Pancho Villan mukaan noin puolet ketjun työhakemuksista tulevat pääkaupunkiseudulla hakijoilta, jotka eivät puhu suomea.

– Isossa kuvassa työperäinen maahanmuutto on ravintola-alalle tosi tärkeää. Sen avulla me saamme jatkossa pidettyä ravintolat auki, sanoo Pancho Villan varatoimitusjohtaja Teemu Vanharanta.

Suomen kieltä ei vaadita

Pancho Villan ja HOK-Elannon ravintoloissa työntekijöille ei ole vaatimuksena suomen osaaminen, mutta asiakkaan kanssa on pystyttävä kommunikoimaan.

– Meillä vaaditaan sellaista kielitaitoa, mitä tehtävän hoitaminen ihan oikeasti edellyttää, HOK-Elannon Vennala sanoo.

– Esimerkiksi keittiössä meillä pärjätään todella hienosti englannin kielellä. Salipuolella vaihtelee hieman tehtävän, toimipaikan ja asiakaskunnan mukaan.

Salityöntekijöistä suurin osa on HOK-Elannolla suomenkielisiä.

Asiakkaat ovat Vanharannan ja Vennalan mukaan lähtökohtaisesti ymmärtäväisiä, mikäli ravintolan henkilökuntaan kuuluva ei puhu suomea. Lähtökohtaisesti ravintoloissa on aina myös työntekijöitä, jotka voivat palvella suomeksi, mikäli asiakas ei puhu englantia.

– Ylipäätään näen, että asenteet vieraskielisen palvelun ympärillä ovat menneet positiivisempaan suuntaan ja on hienoa, että me ravintola-alana voimme olla mukana viemässä asenneympäristöä ulkomaalaisystävällisempään suuntaan, Vanharanta sanoo.

Tasa-arvoista kommunikointia

Neljä ravintolaa Helsingissä omistavan Richard McCormickin ravintoloissa työskennellään pääasiassa englanniksi.

– Ravintoloissamme työskentelee ihmisiä 16:sta eri kansallisuudesta. Puhumme englantia, jotta kaikki eri kansainvälisistä kulttuureista tulevat voivat kommunikoida samalla kielellä, hän sanoo.

McCormick omistaa yhteistyössä NoHo-ravintolakonsernin sekä Alex Niemisen kanssa muun muassa Yes Yes Yes sekä Chéri -ravintolat.

– Suurin osa kansainvälisistä työntekijöistämme käyvät suomen kielen tunneilla, ja yrittävät sanoa muutamat sanat, kuten moi ja mitä kuuluu, suomeksi. Koska heidän kielitaitonsa rajoittuu siihen, he haluavat kommunikoida niin, että he tuntevat olonsa mukavaksi, hän sanoo.

– Kukaan ei halua tehdä virheitä tarjoillessaan, esimerkiksi ymmärtää allergioita väärin.

McCormickin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset eivät ole enää halunneet työskennellä ravintola-alalla yhtä paljon.

– En tiedä, johtuuko se siitä, ettei alaa pidetä hyväpalkkaisena, tai koska heillä on parempi koulutus eivätkä he siksi halua työskennellä alalla.

Lue lisää: Verohallinto: Ulkomaalaisten työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi

Ruuan hinta nousee yhä yleistä inflaatiota nopeammin – PTT: Kuluttajahinnat nousevat noin 7,5 prosenttia

Absolut-vodkan vienti Venäjälle lopetetaan valtaisan kritiikkiaallon ja boikottien jälkeen