Ravien yleisömäärät ovat jatkaneet tänä vuonna laskuaan. Toukokuussa ravitapahtumissa kävi noin 5 500 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Eittämättä osasyy on jäätävä kevät, mutta vääjäämätön suuntaus on se, että väkeä on aina vain vaikeampi saada tulemaan paikan päälle. Pudotus näkyy talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä, se näkyy kylmällä ja lämpimällä säällä sekä tuulisella ja tyvenellä kelillä.
Raviurheilu ei paini asian kanssa yksin, sillä muillakin lajeilla on vastassa sama mörkö. Kun ennen vakavin yleisömäärien nipistäjä olivat toiset tapahtumat, muodostavat kotikatsomot nyt tuntuvimman uhan.
Ihmisiä on entistä vaikeampi patistaa liikkeelle, kun nykyteknologia on mahdollistanut urheilun seuraamisen oman sohvan syleilystä. Samalla voi toisella silmällä katsoa Salkkareita, pyöritellä sormien välissä Fidget Spinneriä ja päivittää someen kuulumisia. Nykykuluttaja pystyy hallitsemaan ärsykevyöryä – ja suorastaan janoaa sitä.
Vaikka kulutustottumukset ovatkin muuttuneet radikaalisti, tapahtumajärjestäjiä lohduttaa se, että ihminen kaipaa edelleen lauman lämpöä ja kohtaamisia samanhenkisten kanssa. Paikan päälle mennään, jos houkutus on tarpeeksi tuntuva.
* * *
Suurravit pitävät yleisömäärien suhteen pintansa, mutta arkena taistelussa ollaan monella rintamalla ankarasti alakynnessä. Näin on ollut jo pidempään, ja trendi mahtaa vain voimistua.
Ensi vuodelle suunniteltu ”Magic Monday” -tapahtuma (maanantaisin kuusi lähtöä radalta x ja kuusi lähtöä radalta y, jotka ajetaan limittäin) kertoo siitä, minne päin virta tulee ainakin arkena ravitapahtumia viemään. Tuotetta suunnitellaan entistä tv-ystävällisemmäksi. Tällöin uskollisinkin yleisönosa saa funtsia tosissaan syitä lähteä paikan päälle.