Rattijuopoille liikennekoulutusta

Kursseja aiotaan pitää kuluvana vuonna seitsemisenkymmentä eri puolilla maata. Yhdelle kurssille mahtuu mukaan puolenkymmentä ihmistä. Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse Saharinen kertoo, että viime vuonna pidettyjen kokeilukurssien tulokset olivat niin rohkaisevia, että toiminta päätettiin laajentaa koko maata koskevaksi.

Kokeilukursseille otti osaa niin useita kertoja kärähtäneitä rattijuoppoja kuin ensikertalaisia.
-Suurin yllätys oli, että alan miesten faktatiedot alkoholista olivat niin vähäiset. Toki he tiesivät, että juomalla tulee humalaan, mutta esimerkiksi mistä määrästä alkoholia seuraa millainen promillemäärä ja kuinka kauan alkoholin palaminen elimistöstä kestää, oli heille tuntematonta.

Laki sallii vain viiden tunnin opin

Laki yhdyskuntapalvelusta sallii vain viiden tunnin koulutuksen antamisen päihdeongelmiin liittyvistä asioista. Näin rattijuopoille pidettävät kurssit ovat lyhyitä, kolmessa illassa viisi tuntia. Kursseilla lähdetään liikkeelle asiatiedoista. Ensin käydään läpi liikenteen yleisiä turvallisuusriskejä ja niistä siirrytään kuljettajaan ja päihtyneenä ajamiseen.

-Kurssiin kuuluu mm. video, mikä osoittaa havainnollisesti, kuinka vähäisetkin alkoholimäärät vaikuttavat kuljettajaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Jo yhdellä keskiolutpullolla, joka aiheuttaa 0,3 promillen humalan, on vaikutuksia. Kuvitelma, että kännissä pärjää ratissa, osoitetaan harhaksi, Saharinen selvittää.

Kolmannella kokoontumiskerralla tietoainesta kootaan mielikuvaharjoituksin ja keskustelemalla omaksi kokemuspääomaksi. Saharinen kertoo, että kurssien järjestäjillä ei ole epärealistisia odotuksia näin lyhyen kurssin vaikutuksesta.
-Tässä ajassa saamme vain raapaistua pintaa. Olemme tyytyväisiä, mikäli edes nuorille kuljettajille jää kytemään ajatuksia kuulemastaan. Kurssin jälkeen osallistuneille tehdään kyselytutkimus, josta saa suuntaa koulutuksen tehosta.

Saharinen jatkaa, että Kriminaalihuoltoyhdistys aikoo ilmeisesti lähiaikoina tehdä esityksen koulutustuntien lisäämiseksi yhdyskuntapalvelussa. Tämä mahdollistaisi myös nykyistä tuloksekkaampien kurssin järjestämisen rattijuopoille.

Suurin osa tuomiosta yhdyskuntapalveluiksi

Alle 1,2 promillen humalassa ajaneet rattijuopot selviävät teostaan lähes aina sakoilla. Tämän rajan ylittävistä törkeästä rattijuoppoudesta tuomituilla yleisin rangaistus on parin kuukauden ehdollinen rangaistus oheissakkoineen. Ehdottomia, keskimäärin yli kolmen kuukauden, vankeusrangaistuksia tuomitaan kuitenkin yli neljänneksessä tapauksissa, eli tuhansia vuosittain.

Tällä vuosikymmenellä nopeasti yleistynyttä vankilarangaistuksen korvaavaa yhdyskuntapalvelua on sovellettu erityisesti rattijuoppoihin. Kaksi kolmesta vankeustuomion saaneesta kärsii tuomionsa yhdyskuntapalvelussa vankilan sijaan. Esimerkiksi toissavuonna ratista päihtyneenä tai huumaantuneena kärähtäneitä kuljettajia tuomittiin erilaisiin rangaistuksiin yhteensä yli 17000. Heistä muuntokelpoisen vankeusrangaistuksen sai reilut 3200 rattijuoppoa. Heistä hieman yli 2000 sovitti rikoksensa yhdyskuntapalveluna.

Rattijuoppo kuolee itse ulosajossa

Kuluneella vuosikymmenellä liikenneonnettomuuksissa on kuollut vuosittain noin 450 ihmistä. Heistä alle sata menehtyy onnettomuudessa, jonka syynä on alkoholi. Rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa kuolee tavallisesti päihtynyt kuljettaja itse. Useimmiten hän on ylittänyt törkeän rattijuoppouden rajan ja ajaa tieltä ulos. Tyypillistä tapauksille on myös se, että turman aiheuttaneella henkilöllä on vakava alkoholiongelma.

Rattijuopumukset vähenivät 1970-luvulta aina vuoteen 1986 saakka. Tällä vuosikymmenellä kiinnijääneiden päihtyneiden kuljettajien määrä, mahdollisesti tehokkaamman valvonnan vuoksi, on jälleen ollut kasvussa. Satunnaiset ja yksittäiset tapaukset ovat kuitenkin vähentyneet ja ongelmana ovatkin erityisesti alkoholin suurkuluttajat.
(STT)