Rasvasota käy kuumana: Onko kookosöljy terveellistä vai ei?

Öljyjen ja rasvojen terveellisyydestä puhuttaessa keskiöön nousevat kovat, eli tyydyttyneet sekä pehmeät, eli tyydyttymättömät rasvat. Jälkimmäisiä pidetään hyvinä ja terveellisinä, kun taas ensimmäisten katsotaan vaikuttavan sydämeen ja verisuoniin haitallisesti. Kookosöljystä on niin sanottua kovaa rasvaa yli 90 prosenttia.

CocoVin ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan mukaan linjanveto hyvän ja huonon rasvan välillä ei ole näin yksinkertaista.

– Väestötason tutkijat yleistävät kaiken kovan rasvan huonoksi ja pehmeän hyväksi, sillä he kommunikoivat valtamedialle isoja linjoja. Varsinaisten rasvatutkijoiden keskuudessa taas kukaan ei ota näin yksioikoista kantaa.

Kovien rasvojen tutkimuksista puhuttaessa kyseessä onkin lähes aina eläinrasva, eikä esimerkiksi kookos.

– Eläinrasvoja ei voi niputtaa samaan ryhmään kookosöljyn kanssa. Suuria, väestötason tutkimuksia ei kookosöljyllä ole tehty, Halmetoja muistuttaa.

Vaikka kookosöljyn vaikutuksia terveyteen onkin tutkittu, ovat ryhmäkoot olleet niin pieniä, etteivät ne vielä täytä pätevän tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

– Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole havaittu minkäänlaisia viitteitä esimerkiksi kolesteroliongelmista. Vaikka kookoksesta on sen kasvualueilla saatu perinteisesti jopa puolet päivittäisestä kaloritarpeesta, ei paikallisilla havaita kovaan rasvaan yhdistettyjä terveysongelmia.

Mutkia vedetään suoriksi

Halmetojan mukaan rasvoista saamamme tieto on vajavaista. Pelkkään kovaan tai pehmeään rasvaan keskittymällä ei oteta huomioon sitä, että jokainen rasva koostuu monista pienistä osista, muun muassa erilaisista rasvahapoista.

- Esimerkiksi rypsiöljyä pidetään terveellisenä, koska siitä saadaan Omega 3 -rasvahappoja.

Käytännössä aina kuitenkin unohdetaan kertoa, että nämä eivät ole samoja Omega 3 -rasvahappoja, joiden vaikutuksista aivotoimintaan ja silmien kuntoon ihmiset ovat kuulleet pitkään kalaöljyjen yhteydessä. Kookosöljy ei sisällä merkittäviä määriä mitään Omega-3 rasvahappoja.

Mutkia on vedetty suoraksi myös kookosöljyn puoltajien leirissä. Kookosöljyn terveysvaikutuksia perustellaan usein lauriinihapolla ja myristiinihapolla. Ne ovat niin sanottuja keskipitkäketjuisia rasvahappoja, joita on tutkittu eläimillä ja koeputkissa suhteellisen paljon, mutta ihmisillä vain vähän. Esimerkiksi kookosöljyn hyödyt ihonhoidossa perustellaan usein näillä yhdisteillä.

– Tutkimusten mukaan niillä on antiviraalisia ja antibakteerisia, eli viruksia ja bakteereja tuhoavia vaikutuksia. Aukottomia tieteellisiä todisteita terveysväittämille ei vielä ole, vaikka tutkimus lisääntyykin koko ajan. Myös kookosöljyn markkinoinnissa on sorruttu ylilyönteihin, Halmetoja kertoo.

– Siihen nähden, että kookos on yksi maailman kymmenestä eniten käytetystä elintarvikkeesta, on tieteellisen tutkimuksen määrä hyvin pieni. Tietoa voi kuitenkin yhdistää vertaamalla nykyistä tieteellistä käsitystä siihen, miten perinteinen käyttö on tukenut terveyttä.

Munkkirasva ei ole sama kuin kylmäpuristettu kookosöljy

Samalla tavalla kuin esimerkiksi oliiviöljyjä, löytyy kookosöljyjäkin eri laatuja. Laatuun vaikuttavat muun muassa alkuperämaa, viljelytapa ja öljyn valmistusprosessi.

- Kylmäpuristettu kookosöljy sisältää muun muassa enemmän hyödyllisiä fenolisia yhdisteitä kuin valkaistu, hydrogenoitu ja deodorisoitu teollinen "munkkirasva".

Lisäksi teollinen kookosöljy tehdään usein heikkolaatuisemmista ja vanhemmista raaka-aineista.

Yksi syy kookosöljyn suosioon yhtenä maailman myydyimmistä elintarvikkeista on sen monipuolisuus.

– En välttämättä itse käyttäisi rypsiöljyä hierontaöljynä, liukuvoiteena, ihonhoitotuotteena tai suuhygienian parantamiseen, Halmetoja toteaa pilke silmäkulmassa.

Lähde: Deski

(MTV LIFESTYLE)