Nato-jäsenyys olisi iso hyöty Suomen puolustusteollisuudelle – Ukrainan sota räjäytti alan kysynnän
7:21Nato on tyytyväinen Suomen puolustusteollisuuteen, mutta saadaanko puolustustarvikepulassa kaikki Suomen hankinnat hoidettua? Katso koko juttu ja Häkkäsen sekä Halla-ahon kommentit.
Julkaistu 18.02.2023 15:02
MTV UUTISET - STT
Venäjän hyökättyä Ukrainaan on aseiden, ammusten ja muiden sotimisessa tai siihen varautumisessa tarvittavien tarvikkeiden kysyntä kirjaimellisesti räjähtänyt – niin Suomessa kuin muualla. Ukrainan tukeminen ja oman puolustuksen vahvistaminen ovat saaneet maat puhumaan kuin yhdellä suulla tarpeesta nostaa puolustusteollisuuden kapasiteettia.
Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n (PIA) pääsihteeri Tuija Karanko muistuttaa puolustusteollisuuden koostuvan yksityisessä omistuksessa olevista yrityksistä yrityksistä ja valtio-omisteisetkin toimivat yksityisten yritysten "bisneslogiikalla"
– Ei missään ole olemassa sellaista kapasiteettia, että odotetaan kun joku sanoo jotain ja sitten vain puhalletaan pölyt pois tuotantolinjalta ja ryhdytään tekemään, Karanko kuvailee.
Hänen mukaansa alan tilanne on poikkeuksellisessa turvallisuus- ja markkinatilanteessa kaksijakoinen. Esimerkiksi ruuti- ja ampumatarvikepuoli on oma alansa, jossa tuotantoa on suunnattu puolustusvoimien tarpeisiin ja "vuoroja tehdään niin paljon kuin kyetään". Sen sijaan muissa tuotteissa kova kysyntä ei ole välttämättä vielä konkretisoitunut hankintapäätöksiksi.
PIA:lla on tällä hetkellä 145 jäsentä, joista puhtaasti asejärjestelmäbisneksessä olevia yrityksiä on vain kymmenkunta, Karanko sanoo.
– Ei se ole enää puolustusteknologia, joka vie erityisesti digitaalista kehitystä eteenpäin, vaan kyllä se tulee siviilipuolen maailmasta, pääsihteeri Karanko taustoittaa.
Hänen mukaansa Suomen erityisosaamisaluetta ovat korkean teknologian digitaalinen kommunikaatio ja erityisesti johtamisjärjestelmät.
Suomi merimiina-alan johtavia maita
Sodan puhjettua on nähty, että myös päätös olla luopumatta kotimaisesta ruuti- ja ammustuotannosta on ollut ehdottoman oikea.
– Se, missä Suomi on selvästi maailman johtavia maita, ja jota me harvoin itsekään ymmärrämme, on tietysti merimiinasodankäynti, Karanko lisää.
Maailmanlaajuinen kova kysyntä on merkinnyt sitä, että monilla sotateollisuuden yrityksillä on vaikeuksia vastata siihen nopeassa aikataulussa. Karangon mukaan ruuti- ja ammusteollisuudessa kyse on ennen kaikkea osaavien työntekijöiden löytämisestä, korkeammassa teknologiassa raaka-aineiden ja osien saannista.
Naton ulkopuolella oleminen luultua suurempi ongelma
Suomen liittyminen Natoon ei ole puolustusteollisuuden kannalta yhdentekevää, vaikka Karangon mukaan eritasoista yhteistyötä Naton ja sen jäsenmaiden kanssa onkin tehnyt jo vuosikymmeniä.
– Kun ei ole oltu Natossa, niin kukaan ei ole sanonut, että se on ollut este. Mutta nyt on paljastunut, että se onkin ollut suurempi este kuin mitä itse kuvittelimme, Karanko muotoilee.
Hänen mukaansa kyse ei ole ollut itse suomalaistuotteiden laadusta ja Nato-yhteensopivuudesta vaan siitä, että valtiot tekevät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myös puolustushankinnoillaan. Siksi Nato-maiden hankinnat on monesti ohjattu oman turvallisuusviitekehyksen sisälle eli toisiin Nato-maihin.
– Tämä poistuu nyt, Karanko iloitsee.
Droneja valmistavan Nordic Drones -yhtiön toimitusjohtaja Pietari Sorri on samoilla linjoilla.
– Jos laitteellasi on jonkin Nato-maan stocknumber, tämmöinen varastonumero, niin kyllä sillä on hyvin suuri kaupallinen referenssiarvo, Sorri kertoo.
Asetehtaat ovat kiistatta hyötyneet Ukrainan sodasta, eikä alan maine esimerkiksi sijoituskohteena ole aiemminkaan ollut kovin hyvä. Toisaalta länsimaissa vedotaan samaan teollisuudenalaan tuotantomäärien nostamiseksi, jotta Ukrainan puolustautumista kyettäisiin tukemaan.
Vaikka kysymykset sotateollisuuden moraalista ja eettisyydestä ovat juuri nyt enemmän taka-alalla, Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri Tuija Karanko ei usko, etteivätkö ne jälleen jossain vaiheessa putkahda uudestaan esille.
Karanko muistuttaa vuosittaisista kyselyistä, joissa suomalaisten sotilaallinen maanpuolustustahto on ollut erittäin korkealla, mutta joissa samalla suhtaudutaan kielteisesti puolustustarvikkeiden vientiin muihin maihin.
– Ei ole nähty yhteyttä puolustuskykyyn ja ymmärretty, että puolustusteollisuus tarvitsee vientiä ollakseen olemassa kotimaan puolustusta varten, Karanko sanoo.
Suomessa suhtautuminen tosin on myönteisempää kuin monissa muissa maissa.
– Esimerkiksi jossain Hollannissa ja Belgiassa on hirveän vaikea päästä sen kynnyksen yli, että nuori tulisi töihin puolustusteollisuuteen. Siellä se epäeettisyyden kokemus on vielä vahvempaa, hän kertoo.
