Koronakriisi on nostanut esiin useita kehittämistarpeita huoltovarmuusjärjestelmässä, sanotaan tuoreessa raportissa. Tarkastelu perustuu huoltovarmuusorganisaatiolta viime kesänä kerättyyn kyselyaineistoon.
Yksi keskeinen havainto on, että yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken tulee parantaa.
Raportissa todetaan muun muassa, että viranomaiset eivät ole riittävällä tavalla hyödyntäneet elinkeinoelämän asiantuntijuutta ja verkostoja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tämä näkyi etenkin kasvomaskien ja muiden suojausvälineiden hankinnassa sekä yritysten Kiina-yhteyksien hyödyntämisessä.
– Globaaleilla markkinoilla toimivien suomalaisyritysten asiantuntemus nousi lopulta merkittäväksi tekijäksi esimerkiksi sertifioitujen suojavarusteiden hankinnassa ja logistiikassa, mutta vasta viiveellä. Samoin kyselyaineistossa nousi esiin, että yksityisen sektorin testaus- ja jäljityskapasiteetti olisi voitu valjastaa kriisin hoitoon, raportissa kirjoitetaan.
Lue myös: Huoltovarmuuskeskuksen varastoista puuttuu suomalaisia maskeja, kertoo Lännen Media – syynä uupuvat sertifikaatit
Kotimaisia yrityksiä on raportin mukaan syytä hyödyntää tehokkaammin myös huoltovarmuudelle kriittisten materiaalien ja palvelujen luomisessa. Yhteistoimintaa ja varautumista on vahvistettava esimerkiksi rakentamalla tehokkaita kaupallisiin sopimuksiin ja tuotantovarauksiin perustuvia varautumismalleja. Koronakriisi on nostanut esiin varsinkin ongelmat terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuudessa.
– Suojamaskitilaukset puhuvat karua kieltä kaupan häiriöiden vaikutuksista: rauhallisina aikoina ei ollut mietitty vaihtoehtoisia kanavia ja toimittajia häiriötilanteen varalle. Varautumisessa ei ole lisäksi aiemmin otettu huomioon suojavarusteiden laajempaa tarvetta, raportissa sanotaan.
Kriittisten varusteiden saatavuuteen on lisäksi haettava keinoja esimerkiksi kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä, mallinnuksesta ja ennakoinnista sekä vastuiden ja ohjauksen selventämisestä.
Lue myös: Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteiden tilanne on hyvä
Lentokentille ja satamiin kansalliset toimintaohjeet
Raportti nostaa esiin myös tarpeen parantaa viranomaisten päätöksentekokykyä ja kehittää ohjeistamista, jotta ne tukisivat eri toimijoiden varautumista. Päätösmekanismeja on saatava ripeämmiksi ja normaaliajan säädöksistä poikkeamiseen on tarvittaessa oltava valmius, raportissa sanotaan.
Viranomaisten tulee kehittää ohjeistuskykyään, jotta ohjeet ovat kansallisesti koordinoituja, kattavia, selkeitä ja oikea-aikaisia sekä riittävän yksityiskohtaisia ja toimijoiden käytännön varautumista tukevia.
– Esimerkiksi lentokentille ja henkilöliikenteen satamiin tulee tuottaa kansalliset toimintaohjeet ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ohjeistus yksityisille palveluntuottajille.
Lue myös: Huoltovarmuuskeskus valmistelee suojavarusteiden lisähankintaa yli 40 miljoonan euron edestä
Raportin mukaan elinkeinoelämän toiminta etenkin poikkeusoloissa perustuu pitkälti viranomaisohjeistukseen, ja tällöin myös oikeudellisen perustan tulee olla yksiselitteinen.
– Julkishallinnolta odotetaan ennakoivaa päätöksentekokykyä ja tehokasta, yhtenäistä tiedottamista.
Raportin mukaan Huoltovarmuuskeskuksen roolia vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa tulisi selkeyttää ja päättää, onko sillä operatiivinen rooli vai ei.
Huoltovarmuusneuvosto päätti keväällä käynnistää tarkastelun koronakriisin laajoista huoltovarmuusvaikutuksista ja niiden kautta havaituista tärkeimmistä kehityskohteista. Raportti pohjautuu kyselyyn, johon vastasivat kesällä muun muassa Huoltovarmuusneuvoston jäsenet ja eri tehtävissä olevat yhteyshenkilöt sekä joukko poolitoiminnassa mukana olevia yrityksiä.