Jopa Nato-yhteistyötä ehdotettu huoltovarmuuden parantamiseksi – varastoihin halutaan lisää muun muassa lääkkeitä, pienkomponentteja ja eläinlääkkeitä

Raportti perustuu huoltovarmuudesta kesällä tehtyyn kyselyyn, johon ovat vastanneet muun muassa eri viranomaiset ja elinkeinoelämän edustajat.

Nato ei ollut kyselyssä esillä, mutta sen koronakriisin aikainen toiminta maailmalla on silti nostettu raportissa esiin.

– Suomen kumppanuustoiminta Naton kanssa ei noussut kyselyaineistossa esiin. Voidaan silti todeta, että Naton kanssa harjoittamansa kumppanuusyhteistyön kautta Suomi voi osittain osallistua Naton suunnittelu- ja kriisivastetoimintaan, raportissa kirjoitetaan.

Nato on esimerkiksi osallistunut suojavarusteiden kuljettamiseen ja lääkintähankintoihin.

– Koronakriisissä Naton ilmakuljetuskapasiteettia on hyödynnetty suojavarusteiden kuljettamiseen, ja Naton tuki- ja hankintaorganisaatio tekee lääkintävarustehankintoja jäsenmaiden puolesta. Nato on myös perustamassa lääkintävarusteiden varmuusvaraston ja pandemiavasterahaston, raportissa todetaan.

Raportin tavoitteena on auttaa viranomaisia ja elinkeinoelämää varautumaan seuraavaan mahdolliseen pandemiaan kevään kokemusten perusteella.

Kevään koronatilanne paljasti raportin mukaan sekä onnistumisia että puutteita Suomen huoltovarmuudessa.

Yksi suurimmista onnistumisista keväällä oli meriliikenteen turvaaminen, jotta esimerkiksi lääkkeitä ja muuta rahtia saatiin Suomeen.

– Organisaatio käynnistyi hyvin ja koko ketju toimi hyvin. Logistiikka pelasi, Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen kiitteli torstain tiedotustilaisuudessa.

Onnistumisesta kertoi se, että esimerkiksi elintarvikkeiden osalta ei missään vaiheessa ollut huolta niiden loppumisesta. Keväällä tietyistä hamstrauksen kohteeksi päätyneistä tuotteista oli hetkellisesti pulaa.

Suomessa myytävistä elintarvikkeista vain 20 prosenttia on tuontituotteita, joten päivittäistavarakaupan huoltovarmuus ei helposti häiriinny, jos toimituksissa ulkomailta on häiriöitä.

Kattavampaa varastointia

Teollisuuden ja maatalouden toimivuus riippuu kuitenkin ainakin pitkällä aikavälillä ulkomaisista tuotteista tai raaka-aineista.

Varastointia olisi parannettava usean eri tuotteen osalta, jotta niistä ei poikkeusolosuhteissa syntyisi pulaa teollisuudelle, maataloudelle ja kuluttajille.

– Kaiken kaikkiaan mahdollisia vahvistettavia varastointitarpeita löytyy lukuisia eri toimialoilta, kuten esimerkiksi koneiden ja laitteiden pienkomponentit, rautatieinframateriaali, rehujen komponentit, kemikaalit tai eläinlääkkeet. On myös esitetty, että velvoitevarastointia olisi laajennettava lääkkeiden lisäksi myös muihin terveydenhuollon kriittisiin tarvikkeisiin, raportissa listataan.

Raportissa toivotaan myös kotimaisen sähköntuotannon lisäämistä.

Suojavarustehankintoja parannettu

Epäonnistumisiin kuuluivat suojavarusteiden ja erityisesti kasvomaskien ensimmäiset hankinnat, jotka eivät onnistuneet.

Myöhemmin Huoltovarmuuskeskus on ollut huolellisempi hankinnoissaan.

– Olemme pyrkineet varmistamaan, että saadaan laadukkaita tuotteita. Yli 90 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriön pyytämistä varusteista on hankittu, mutta vain 50 prosenttia varatuista rahoista on käytetty. Myös kotimainen tuotanto on ollut meille keskeistä, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.

Jatkossa suojavarusteiden saatavuus ja laatu pyritään varmistamaan keskitetyllä hankinnalla ja varastointia on tehostettava. Hankintaosaamisen kehittäminen on yksi kehityskohde.

Raportissa nostetaan esille useita parannuskohteita. Vastaavissa tilanteissa tarvitaan nopeampaa päätöksentekoa, lisää yhteistyötä yritysten kanssa, suojavarusteiden varastointiin huomiota kaikkialla ja vastuiden määrittely Huoltovarmuuskeskukselle on tehtävä tarkemmin.

– Vastuiden, roolien ja päätöksentekomekanismien selkeyttäminen nähdään laajana ja keskeisenä kehityskohteena, raportissa todetaan.

Valtionhallinnon on todettu olevan esimerkiksi liian siiloutunut nopeaan päätöksentekoon.