Tänään julkistetussa Huoltovarmuusneuvoston raportissa nostetaan esiin useita keinoja, joilla Suomen huoltovarmuutta voitaisiin parantaa. Oman mainintansa saa myös sotilasliitto Nato.
Raportti perustuu huoltovarmuudesta kesällä tehtyyn kyselyyn, johon ovat vastanneet muun muassa eri viranomaiset ja elinkeinoelämän edustajat.
Nato ei ollut kyselyssä esillä, mutta sen koronakriisin aikainen toiminta maailmalla on silti nostettu raportissa esiin.
– Suomen kumppanuustoiminta Naton kanssa ei noussut kyselyaineistossa esiin. Voidaan silti todeta, että Naton kanssa harjoittamansa kumppanuusyhteistyön kautta Suomi voi osittain osallistua Naton suunnittelu- ja kriisivastetoimintaan, raportissa kirjoitetaan.
Nato on esimerkiksi osallistunut suojavarusteiden kuljettamiseen ja lääkintähankintoihin.
– Koronakriisissä Naton ilmakuljetuskapasiteettia on hyödynnetty suojavarusteiden kuljettamiseen, ja Naton tuki- ja hankintaorganisaatio tekee lääkintävarustehankintoja jäsenmaiden puolesta. Nato on myös perustamassa lääkintävarusteiden varmuusvaraston ja pandemiavasterahaston, raportissa todetaan.
Raportin tavoitteena on auttaa viranomaisia ja elinkeinoelämää varautumaan seuraavaan mahdolliseen pandemiaan kevään kokemusten perusteella.
Kevään koronatilanne paljasti raportin mukaan sekä onnistumisia että puutteita Suomen huoltovarmuudessa.
Yksi suurimmista onnistumisista keväällä oli meriliikenteen turvaaminen, jotta esimerkiksi lääkkeitä ja muuta rahtia saatiin Suomeen.
– Organisaatio käynnistyi hyvin ja koko ketju toimi hyvin. Logistiikka pelasi, Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen kiitteli torstain tiedotustilaisuudessa.
Onnistumisesta kertoi se, että esimerkiksi elintarvikkeiden osalta ei missään vaiheessa ollut huolta niiden loppumisesta. Keväällä tietyistä hamstrauksen kohteeksi päätyneistä tuotteista oli hetkellisesti pulaa.
Suomessa myytävistä elintarvikkeista vain 20 prosenttia on tuontituotteita, joten päivittäistavarakaupan huoltovarmuus ei helposti häiriinny, jos toimituksissa ulkomailta on häiriöitä.