Voiko suuri vaalivoitto olla liian suuri? Tätä pohditaan paremman puutteessa Ranskassa, missä parlamenttivaalien sunnuntaisen toisen kierroksen tuloksesta ei ole epäselvyyttä.
Presidentti Emmanuel Macronin vastaperustetulle Tasavalta liikkeellä (La republique en marche, REM) -puolueelle liittolaisineen povataan yli kahden kolmasosan enemmistöä parlamentin alahuoneeseen, kansalliskokoukseen. Turun yliopiston tutkijan Laura Parkkisen mukaan ranskalaiset valtiosääntöoppineet ovat jo alkaneen kyseenalaistaa nykytilannetta.
– Mietitään, onko tämä demokraattista ja pitäisikö parlamentin olla ehkä moniäänisempi, Parkkinen kuvaa.
Perjantaina julkaistussa France Info -kanavan kyselyssä kuusi kymmenestä vastaajasta piti huonona sitä, että yksi ryhmä on saamassa niin suuren enemmistön kansanedustajista.
Paljon puhutaan myös politiikan henkilöitymisestä, joka on lisääntynyt Ranskassa viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana. Voittoon rymistävä REM-puolue on vasta järjestäytymässä. Ensimmäinen puoluekokouskin on vasta ensi kuussa.
– Puoluehan on yhtä kuin Macron, sillä ei ole oikeasti ideologiaa, Parkkinen summaa.
Vaalitavan siunaus ja kirous
REM ja sen liittolainen Demokraattinen liike (MoDem) saivat ensimmäisellä kierroksella yli 30 prosenttia äänistä. Jos historiallisen alhainen äänestysprosentti otetaan huomioon, liittoumaa äänesti vain noin 15 prosenttia äänioikeutetuista.
Suhteellinen vaalitapa oikeuttaisi Macronin tukijoukot vain kolmasosaan parlamentin 577 paikasta. Vastaavasti äärioikeiston Kansallinen rintama olisi saanut yli 80 kansanedustajaa, kun sille nyt ennustetaan noin viittä paikkaa.
Ranskalainen kaksivaiheinen enemmistövaalitapa näyttää siis täyttävän tarkoituksen, joka on ollut pitää ääriryhmät ulkona päätöksenteosta. Kääntöpuolena systeemi aiheuttaa turhautumista ja saattaa uhata demokratiaa äänestysaktiivisuuden laskiessa.
France Infon kyselyn perusteella vain 47 prosenttia äänioikeutetuista aikoo käydä äänestämässä vaalin toisella kierroksella. Äänestysvilkkaus jäisi näin vielä pari prosenttiyksikköä viime sunnuntain ensimmäisestä kierroksesta ja olisi alhaisin Ranskan viidennen tasavallan aikana eli vuoden 1958 jälkeen.
Sosialisteilla ja äärioikeistolla vaikeaa
Kansallisen rintaman Marine Le Pen saattaa vihdoin selvittää tiensä kansalliskokoukseen. Jos näin käy, Parkkinen ennustaa hänen esiintyvän äänekkäästi oppositiossa. Puoluetta kuitenkin repivät sisäiset riidat, eikä Le Penin asema ehkä säily ensi vuoden puoluekokouksessa.
Valtapuolue sosialisteille sunnuntai lienee kohtalon hetki. Rökäletappio romuttaisi puolueen rahoituspohjan. Irtisanomisista sekä puolueen päämajan myynnistä puhutaan jo.