EU:n johtopaikoista ei ole koskaan ollut helppo sopia, eikä tämä kerta tule olemaan poikkeus. Ensimmäiset merkit vaikeuksista tulivat esiin, kun EU-johtajat kokoontuivat tiistaina Brysseliin huippukokousillalliselle.
Jaossa on neljä keskeistä paikkaa vallankäytön ytimessä: EKP:n pääjohtajuus, huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikka, komission puheenjohtajuus ja korkean edustajan eli EU:n ulkoministerin tehtävä.
Saksa ja Ranska ovat ajautuneet törmäyskurssille komission puheenjohtajan paikasta. Saapuessaan kokoukseen Saksan liittokansleri Angela Merkel puolusti niin sanottua kärkiehdokasmenettelyä ja vahvisti tukevansa tehtävään saksalaista Manfred Weberia.
Weber on Euroopan parlamentin suurimman ryhmän Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokas. Kannattajien mielestä olisi demokraattisesti kestävää nostaa komission johtoon henkilö, joka on koetellut ajatuksiaan vaalikampanjoissa ympäri Eurooppaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei ole innostunut sitovasta kärkiehdokasmenettelystä, vaan on halunnut jättää enemmän päätösvaltaa jäsenmaille huippukokouksessa.
Macron sanoi toimittajille ennen kokousta, ettei hän haluaisi keskustella vielä nimistä, mutta listasi kuitenkin muutamia. Presidentti nosti sopiviksi ehdokkaiksi sosiaalidemokraattien kärkiehdokkaan Frans Timmermansin, ranskalaisen brexit-neuvottelijan Michel Barnierin ja liberaaliryhmän kärkiehdokkaan Margrethe Vestagerin, mutta ei maininnut Weberia.
Hän viittasi myös siihen, että komission puheenjohtajalta vaaditaan kokemusta. Kokemuksen puute on usein mainittu Weberin taakaksi, sillä hänellä ei ole ministerikokemusta.