Ränsistynyt talovanhus ei kelvannut kellekään, kunnes Jari rakastui ja siirrätti sen 400 kilometrin päähän – katso uskomaton muodonmuutos

0:55
Katso, miten talorähjä muutettiin entiseen loistoonsa!

Rähjäinen pohjalaistalo 1800-luvulta sai Jarin ansiosta uuden elämän.

– Jos ihmisten välillä voi olla kummallista kemiaa, mitä ei voi selittää, niin siinä talossa oli sama. 

Kun Jari Vesanen oli silloisen kumppaninsa kanssa Kauhavalla katselemassa pahoin vaurioitunutta pohjalaistaloa neljättä kertaa, hän tiesi, että talo oli saatava. Muitakin taloja katseltiin, mutta mikään ei kelvannut.

– Se puhutteli meitä, vaikka sen seinässä oli valtavan suuri vaurio, joka selitti, miksei se tahtonut käydä kenellekään kaupaksi.

Talon vanha, valtava tulisija oli alkanut kaatua ja sortunut ulos talosta.

Kampista Sipooseen

Siihen aikaan Vesanen asui kumppaninsa kanssa Helsingin Kampissa. Vuoden 1835 pohjalaistalosta tehtiin kaupat.

– Tuon talon rakennuksessa oli hyödynnetty Lapuan kirkon hirsiä, jotka ovat peräisin 1700-luvulta. Ajatus siitä, että sen rakennuksessa oli jo tuolloin hyödynnetty kierrätysmateriaalia, kiehtoi meitä. 

Uusi paikka talolle löytyi lopulta Sipoosta.

Taloa siirrettiin 400 kilometriä. Koko hirsikehikko riisuttiin ja laudat numeroitiin. Sipoon päässä koko kivijalka piti asetella uudelleen, sillä taloa piti eristää lisää, jonka takia sen koko kasvoi viisi senttiä suuntaansa.

– Käytimme 700 tuntia pelkästään kivijalan tekemiseen. 

Talon pinnat entisöitiin Vesasen mukaan vanhaa kunnioittaen.

– Entisöimme pintoja museaalisilla menetelmillä. Jos jokin vaati korjausta, paikkasimme vanhaa sen sijaan, että hankkisimme uutta.

Uudenmaan perinnekylä

Vesasen siirretty pohjalaistalo on poikimassa toisenkin hankkeen.

Nyt Sipoon Talmaan on suunniteltu asemakaavoitusta, jossa kaikki alueen talot olisivat siirrettyjä hirsitaloja. 

– Asemakaava alkaa kotoamme noin parinsadan metrin päästä.

Alueen nimikisa on nyt käynnissä Uudenmaan perinnekylän Facebook-sivuilla. Vesanen pohtii, että 20 vuoden päästä alueelle on noussut kylämäinen alue hirsitaloille pihapiireineen.

Vesasella ei ollut projektiin ryhtyessään kovinkaan paljon tietämystä talojen entisöinti- ja siirtoprojekteista. Onneksi kaikki sujui hyvin.

– Itse ajattelen, että turhan moni talo jää korjaamatta vain, koska se näyttää kauhealta, mutta itse vaurio ei ole paha ja työmäärä sen korjaamiseksi on lopulta maltillinen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja