Raiskausten uhrien lääkärintutkimuksissa puutteita

Raiskattujen naisten lääkärintutkimuksissa on kohentamista. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen mukaan tutkimuksia ei tehdä tarpeeksi ja niiden laatu vaihtelee liikaa.

Jos tutkimusta ei tehdä pian raiskauksen jälkeen, suuri osa näytöstä häviää. Sitä tarvitaan sekä poliisitutkinnassa että oikeudenkäynnissä.

- Tutkimuksen tekeminen ei saa riippua siiitä, onko uhri jo tehnyt rikosilmoituksen vai ei. Raiskauksen uhri tarvitsee hieman aikaa, jotta kykenee harkitsemaan rikosilmoituksen tekemistä, psykologi Riitta Ylikomi sanoo.

Oikeuslääkäri Antti Sajantila sanoo, että uhrin oikeusturva ei toteudu, jos uhreja ei tutkita tai tutkimuksia ei hoideta kunnolla.

Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella työskentelevä Sajantila kertoo, että heidän yksikköönsä otetaan paljon yhteyttä ja kysytään neuvoja seksuaalirikosten uhrien tutkimisesta.

- Suomesta puuttuu standardi siitä, miten tutkimukset tehdään, näytteet otetaan ja säilytetään, tutkimus dokumentoidaan ja millaisia lausuntoja annetaan, Sajantila sanoo.

Viisi vuotta sitten Stakes julkisti RAP-kansion, jossa on terveydenhuollon ammatti-ihmisille hoito- ja tutkimustietoa. Raiskauskriisikeskuksen mukaan netistä saatavilla olevaa kansiota ei vielä hyödynnetä täysin.

Uhria ei saa jättää yksin

Ylikomi ja Sajantila ovat huolissaan siitä, että kukaan ei ole vastuussa seksuaalirikoksen uhrin jälkihoidosta. Lääkäri tutkii potilaan ja poliisi kirjaa rikosilmoituksen, mutta sen jälkeen uhri voi jäädä täysin yksin.

- Uhrin pitäisi saada lääkärinpäivystyksessä käymisen jälkeen aika lähipäivälle ja hänet pitäisi ottaa seurantaan kolmeksi kuukaudeksi. Myös kriisihoitoon tulee aina olla mahdollisuus, Ylikomi sanoo.

Jos traumaa seuraavat stressioireet eivät ole kolmessa kuukaudessa helpottaneet, ne voivat alkaa muuttua pysyviksi. Monella raiskauksen uhrilla on itsetuhoisia ajatuksia, masennusta, ahdistusta, unettomuutta. Osa hakee helpotusta pahaan oloon päihteistä. Raiskaus voi tulla yhä uudelleen mieleen, samoin inhottavat ja pelottavat maku-, tunto- tai hajuaistimukset. Uhri voi alkaa pelätä yksin olemista ja ulkona liikkumista.

(MTV3-STT)