Padasjokelainen Raimo Lauttalammi sairastaa keskivaikeaa uniapneaa, mutta vierastaa hoitona yöllä käytettävän nenämaskin käyttöä. Mies toivoo, että uniapnean tutkimukseen käytettävät rahat tuovat sairastaville ja yhteiskunnalle hyötyjä.
Lauttalammi kertoo saaneensa diagnoosin keskivaikeasta uniapneasta vuoden 2017 keväällä.
Yksi uniapneaan vaikuttava tekijä on ylipaino, ja Lauttalammi sanookin painaneensa diagnoosin aikaan noin 105–110 kiloa. Miehen mukaan uniapnean oireita on esiintynyt myös muualla hänen suvussaan.
– Oli väsynyt olo ja tuntui, ettei yöunista ollut hyötyä, vaikka olin nukkunut sängyssä pitkään. Menin lääkäriin hakemaan siihen syytä, 67-vuotias eläkeläinen kertoo.
Lue lisää: Suomalaislääkäri näkee uniapneassa tikittävän aikapommin – pahimmillaan ihmisen hengitys katkeaa sata kertaa tunnissa: "He paukuttelevat henkseleitä ja luulevat olevansa hyviä nukkujia"
Säätöä laitteiden kanssa
Diagnoosista kului joitakin kuukausia, että Lauttalammi sai uniapnean hoitoon tarkoitetut laitteet. Ongelmaksi alkoi kuitenkin muodostua hengityksen tukkeutumista estävän CPAP-maskin käyttö.
Alkuun terveyslaitokselta sai yöllä pidettävän nenämaskin, jota käyttäessä suuta on opittava pitämään kiinni.
– Yleensä hengittelen suun kautta, mutta silloin laitteesta ei ole hyötyä, koska se lykkää painetta nenän kautta. Hoitajat sanoivat, että kyllä siihen oppii. Mutta minulla siitä ei tullut mitään, hän kertoo.
Lauttalammi vaihtoi nenämaskin suurempaan maskiin, joka peittää koko suun ja nenän, mutta sen käyttäminen tuntui hänen mielestään epämukavalta.
– Ongelmia tuli siinä, että ilmaa alkoi kertyä vatsaan ja usein yöllä heräsin siihen, että vatsa oli kuin kumipallo. Vatsa ei tietenkään toiminut ja se vaati omat lääkärikäyntinsä.