Padasjokelainen Raimo Lauttalammi sairastaa keskivaikeaa uniapneaa, mutta vierastaa hoitona yöllä käytettävän nenämaskin käyttöä. Mies toivoo, että uniapnean tutkimukseen käytettävät rahat tuovat sairastaville ja yhteiskunnalle hyötyjä.
Lauttalammi kertoo saaneensa diagnoosin keskivaikeasta uniapneasta vuoden 2017 keväällä.
Yksi uniapneaan vaikuttava tekijä on ylipaino, ja Lauttalammi sanookin painaneensa diagnoosin aikaan noin 105–110 kiloa. Miehen mukaan uniapnean oireita on esiintynyt myös muualla hänen suvussaan.
– Oli väsynyt olo ja tuntui, ettei yöunista ollut hyötyä, vaikka olin nukkunut sängyssä pitkään. Menin lääkäriin hakemaan siihen syytä, 67-vuotias eläkeläinen kertoo.
Lue lisää: Suomalaislääkäri näkee uniapneassa tikittävän aikapommin – pahimmillaan ihmisen hengitys katkeaa sata kertaa tunnissa: "He paukuttelevat henkseleitä ja luulevat olevansa hyviä nukkujia"
Säätöä laitteiden kanssa
Diagnoosista kului joitakin kuukausia, että Lauttalammi sai uniapnean hoitoon tarkoitetut laitteet. Ongelmaksi alkoi kuitenkin muodostua hengityksen tukkeutumista estävän CPAP-maskin käyttö.
Alkuun terveyslaitokselta sai yöllä pidettävän nenämaskin, jota käyttäessä suuta on opittava pitämään kiinni.
– Yleensä hengittelen suun kautta, mutta silloin laitteesta ei ole hyötyä, koska se lykkää painetta nenän kautta. Hoitajat sanoivat, että kyllä siihen oppii. Mutta minulla siitä ei tullut mitään, hän kertoo.
Lauttalammi vaihtoi nenämaskin suurempaan maskiin, joka peittää koko suun ja nenän, mutta sen käyttäminen tuntui hänen mielestään epämukavalta.
– Ongelmia tuli siinä, että ilmaa alkoi kertyä vatsaan ja usein yöllä heräsin siihen, että vatsa oli kuin kumipallo. Vatsa ei tietenkään toiminut ja se vaati omat lääkärikäyntinsä.
Kun vieressä nukkuu kumppani, ylimääräinen kohina makuuhuoneessa aiheutti taas univaikeuksia kanssaeläjälle.
– Ensi alkuun kun sen ehtoolla pistää kasvoille, paine ja laitteen ääni on pieni, ja siihen nukahtaa helposti. Sitten kun tulee hengityskatkoksia, laitteen paine alkaa nousemaan, ja se pyrkii pitämään hengitystiet auki paineella. Silloin laite alkaa kohisemaan huomattavan voimakkaasti.
"En oppinut sietämään haittoja"
Lauttalammi kertoi sinnitelleensä maskien kanssa parin kuukauden ajan. Sitten hän ilmoitti, ettei asiasta tule mitään, pakkasi laitteet pakettiin ja palautti ne terveysasemalle.
– Hoitajat aika lailla painostivat sen laitteen käyttöön, että kyllä se pitäisi oppia. Yritin mielestäni aika lailla, enkä oppinut sietämään niitä haittoja.
Kesän jälkeen hän mietti huolestuneena, miten tilanteessa pitäisi edetä.
Lauttalammi päätti syksyllä kiinnittää huomiota ruokavalioonsa ja liikkumiseensa. Hän sai laihdutettua arvionsa mukaan kymmenisen kiloa, mikä on hänen mielestään parantanut hänen tilannettaan uniapnean suhteen.
Hankki älykellon
Uniapnean valvontaan Lauttalammi hankki itse älykellon, joka on yhteydessä tablettitietokoneessa olevaan sovellukseen. Niiden avulla hän on seurannut unensa laatua. Toisinaan yöt menevät normaalisti, toisinaan taas syvän unen jaksot ovat lyhyempiä ja uni katkonaisempaa.
Diagnoosinsa takia uniapneamaskin käyttämättömyys huolettaa miestä toisinaan.
– Ei voi sanoa, ettei huolta olisi. Jos on pidemmän aikaa ollut katkonaista yöunta, niin se lisää huolta. En silti pidä sitä itselleni riskinä tällä hetkellä. Minulla on sellainen käsitys, että tämä ei tapa tervettä ihmistä tuosta vain, Lauttalammi toteaa.
Miljoonia uniapnean tarkkailuun
Uniapnean seurannan kehittämiseen syydetään parhaillaan Suomessa miljoonia euroja.
Tämän vuoden alussa esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa aloitettiin pohjoismainen miljoonahanke uniapnean diagnostiikan tutkimiseksi. Projekti kestää vuoden 2022 loppuun ja sen hintalappu kohoaa yli kahteen miljoonaan euroon.
Myös uniapnean seuraamiseen tarkoitettua teknologiaa kehittävä oululainen Nukute-yritys sai taannoin miljoonatuen EU:lta tuotteidensa jalostamiseen. Firman tuote on uniapneaa sairastavan hengitystä seuraava, mittaussensoreilla varustettu kaulapanta.
Laitteen avulla säästöjä
Firman perustajan Tuukka Visurin mukaan hyvää käyttökokemuspalautetta kerännyt tuote on nyt valmis ja yritys on lähdössä "Euroopan-kiertueelle" esittelemään sitä eurooppalaisille unieapnealääkäreille.
Visurin mukaan heidän laitteensa avulla voisi säästää sairaalojen resursseja ja pienentää potilasjonoja, sillä sen käyttöönotto ei vaadi pitkää opastusta.
– Mitä tulee unieapneakehitykseen, niin eihän kehitystä ole juurikaan ollut 30 vuoteen. Nyt sitten on lyhyellä tähtäimellä tullut erilaisia sovelluksia aika paljonkin markkinoille, Visuri sanoo.
Myös Raimo Lauttalammi toivoo, että järjestelmää saataisiin vähemmän yhteiskuntaa kuormittavaksi. Hän toivoo itseään vaikeammin sairastavienkin puolesta, että uniapneaa tutkittaisiin muutenkin kuin "tutkimisen vuoksi", ja että laitteet saataisiin halvemmaksi.
– Painelaitteethan ovat toimineet vuosia aika samalla periaatteella. On tullut eri valmistajia, mutta ne maksavat edelleen varmaan liki tonnin. Sitten päällä on vielä kotona oleva etävalvonta, joka lähettää SIM-kortilla tietoja sairaalaan. Tämä on kunnille aika kallis systeemi, Lauttalammi pohtii.