Räikkösen kuntovalmentaja kertoo, miten suuri mullistus iski Kimiin ja toiseen F1-kuskiin – "Näytti lähes luurangolta"

3:34
Kimi Räikkösen kuntovalmentaja Mark Arnall kertoo F1-kuskien harjoittelusta.

Kimi Räikkösen kuntovalmentaja Mark Arnall tietää, miten treenaaminen formula ykkösissä on muuttunut vuosikymmenien kuluessa päiviin. Suuri mullistus koettiin vuonna 2009 kineettisen energian kierrätysjärjestelmä KERSin tultua käyttöön.

KERS toi F1-autoon noin 30 kiloa lisää painoa, minkä myötä moni kuski alkoi pudottaa omaa massaansa.

– Kun KERS-järjestelmä tuli autoihin 2009, meillä oli valtavia ongelmia auton painon kanssa. Robert Kubica näytti silloin lähes luurangolta. Hänen piti pudottaa valtavasti painoa, ettei hän painaisi liikaa ja sitä kautta menettäisi aikaa, Arnall kertoi C Morelle.

Arnall muistutti, että myös Räikkösen piti saada painoaan alas.

– Jokainen gramma ylimääräistä kropassa söi aikaa. Silloin kaikki muuttui fyysisestä harjoittelusta painonhallintaan. Painosta piti saada kaikki ylimääräinen pois.

Arnallin mukaan suurin osa pudotettavasta painosta oli lihasta, koska lihas painaa enemmän kuin rasva.

– Kun aletaan pudottaa painoa lihaksista, joiden tarkoitus on pitää kroppa koossa, se tuo mukanaan ongelmia. Se on ollut myös haastavaa.

F1:n painosäännöt ovat sittemmin muttuneet. Aiemmin kuljettajan paino laskettiin vielä mukaan auton painoon, jolloin kuskin keveydestä oli tallille hyötyä. Viime vuodeksi tehtiin kuitenkin sääntömuutos, jonka myötä kuskin, hänen varusteidensa ja penkin painon alarajaksi asetettiin 80 kiloa. Esimerkiksi mestarikuski Lewis Hamilton ja hänen Mercedes-tallikaverinsa Valtteri Bottas kasvattivat tuolloin massaansa.

Tiede täsmällistää

Muutokset F1-kuskien harjoittelussa ovat vuosien saatossa olleet laaja-alaisia. Myös Mika Häkkisen kuntovalmentajana aikoinaan toiminut Arnall kiittelee tieteen vaikutusta.

Arnall listaa, että muun muassa veri- ja virtsakokeet sekä bakteeriviljelyt ovat kehittyneet. Tiede on auttanut sopeuttamaan F1-kuskien harjoittelua täsmällisemmäksi, kun kropan käyttäytymistä ymmärretään ajan tarkemmin.

– Harjoittelua on muutettu koko ajan toiminnallisemmaksi, ja keho käsitetään ennemminkin kokonaisuutena kuin nivel niveleltä tai lihas lihakselta, mikä oli vanhanaikainen lähestymistapa.

Arnallin mukaan suuri osa harjoittelusta on ennaltaehkäisevää ja F1 on ylipäätään omalaatuinen maailmansa harjoittelun osalta. Kuntovalmentaja konkretisoi asiaa lantion toiminnalla.

– Kropan käyttö on epäsymmetristä, koska toiselle puolelle tulee enemmän kuormitusta esimerkiksi jarruttaessa. Tämä aiheuttaa kiertoliikettä lonkkaan ja lantioon. Toinen jalka on kaasulla, eikä kuormitu niin paljoa.

– Kun on tehnyt tätä yhtä kauan kuin Kimi, pitää epätasapainoon kiinnittää huomiota.

Yksi on varmaa: huomiota kiinnitetään jatkossa yhä erilaisempiin yksityiskohtiin.

– Kaikista mahtavin asia tässä on se, että me kaikki opimme koko ajan, Arnall kiteytti.

C Moren Urheilusuora maanantaista perjantaihin klo 19.30!

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja