Helsingin kaupungin terveydenhuollon johdossa pelätään, että sote-uudistuksen miljoonamenetykset näkyvät palvelujen heikennyksinä. Ministeriöstä kuitenkin todetaan, että monet kunnat käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluihin enemmän rahaa kuin mitä todellinen tarve edellyttäisi.
Sote-uudistuksen myötä Uudenmaan alue menettää nykyisestä rahoituksestaan 130 miljoonaa euroa muualle Suomeen. Näin ministeriössä on laskettu. Helsingissä arvioidaan, että pääkaupungin osuus saattaa olla menetetystä potista karkeasti arvioiden lähellä sataa miljoonaa euroa.
– Vääjäämättä tämä tarkoittaa sitä, että samaa rahaa ei ole palveluihin käytettävissä kuin aiemmin eli meidän pitää tehostaa palveluja huomattavasti. Ja ihan varmasti myöskin palvelujen kriteerejä – palvelutasoa pitää tarkastella uudelleen, kertoo virastopäällikkö Juha Jolkkonen.
Kotihoidon peittävyydessä merkittäviä eroja
Suurten kaupunkien kotihoidon peittävyydessä on merkittäviä eroja. Suurin peittävyys on Oulussa ja Turussa, pienin Espoossa ja Vantaalla.
– Helsingin kotihoidon peittävyys on tällä hetkellä noin 13 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Eli noin 13 prosentilla on kotihoito. Espoossa ja Vantaalla luvut ovat noin kahdeksan prosentin luokkaa. Ero on huomattava.
Mistä tämä kertoo?
– Se kertoo siitä, että helsinkiläisille on annettu enemmän palveluja ja palveluihin on käytetty enemmän rahaa.
Virastopäällikkö pitää kotihoitoa hyvänä esimerkkinä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Kotihoidossa peittävyytemme on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla. On selvää, että nämä tulevat yhdenmukaistumaan.
Myös omaishoidontuki syyniin
Toisena esimerkkinä Jolkkonen mainitsee omaishoidontuen.
– Omaishoidontuki on yksi, jossa on tarpeen tarkastella yhdenmukaistamista ja varmasti monessa muussakin palvelussa.
Yleisesti ottaen kyse on Jolkkosen mukaan tästä.
– Kaikkia niitä palveluja kaikille niille ihmisille, joita nyt on saatavilla ei välttämättä ei ole samassa määrin jatkossa.
2:00
Ministeriö: Palvelut eivät heikkene
Ministeriössä palvelutason heikkenemiseen ei uskota, vaan potentiaalia nähdään tehostamisessa ja digitalisaatiossa. Ministeriöstä kerrotaan, että itse asiassa monissa kunnissa sote-palveluihin rahaa käytetään väestön tarvetta enemmän.
– Uudellamaalla ja erityisesti Länsi-Suomessa on alueita, joissa on suhteellisen terve ja nuorikin väestö, mutta kunnat käyttävät heihin enemmän rahaa kuin mitä se tarve edellyttäisi, kertoo ylijohtaja Kirsi Varhila.
Itä ja Lappi hyötyvät
Asia näkyy myös toisinpäin.
– Toisaalta meillä on alueita, joissa rahaa ei käytetä tarpeen mukaisesti. Tällaisia, missä väestö on ikääntyvä ja sairas sekä palvelutarve on aika suuri, ovat Itä-Suomi ja Lappi.
– Se, miksi Helsinki tässä on maksajan roolissa, johtuu tietenkin väkimäärästä. Tämä on matemaattisten lakien mukaan menevää kokonaisuutta, jatkaa Varhila.
Ette siis usko, että Helsingissä palvelujen laatu heikkenee?
– En mitenkään usko, että näin kävisi.