Tutkijan mukaan natsiviittausten kuittaaminen huumoriksi on perinteistä radikaalioikeistolaista viestintää.
STT:n haastattelemien tutkijoiden mukaan viime aikoina nähty keskustelu siitä, ovatko poliitikkojen viittaukset natseihin ja äärioikeistoon laskettavissa vitseiksi, ei osu maaliin. Tutkijoiden mukaan on tärkeämpää puhua siitä, mihin radikaalioikeistolaisella puheella pyritään.
Tuore elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) viittasi Ylen mukaan ennen ministeripestiään perussuomalaisten tupaillassa numeroon 88 "voittavana korttina". Junnila sanoi, että numerot viittaavat kahteen H-kirjaimeen. Aakkosten kahdeksas kirjain on H, ja kirjaimet HH ovat viittaus natsien käyttämään Heil Hitler -tervehdykseen.
Myöhemmin Junnila kuitenkin vetosi siihen, että oli vitsaillut. Junnila on pahoitellut puheitaan ja kertonut Facebook-päivityksessä ottavansa opikseen tekemistään virheistä.
– Iso osa radikaalioikeiston viestinnästä on kietoutunut huumorin ja ironian harsoon. Silloin on vaikea erottaa, mikä sanotaan tosissaan ja mikä vitsillä, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Riku Löf STT:lle.
Huumori on Löfin mukaan tärkeää radikaalioikeiston viestinnälle, sillä sen monitulkintaisuus mahdollistaa äärimmäisten ja huomiota herättävien asioiden sanomisen. Huumori säilyttää mahdollisuuden pyörtää sanomiset kehystämällä ne vitsiksi. Löfin mukaan muun muassa eduskunnan tuore puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on pitkään käyttänyt tätä puhetyyliä.
– Jopa merkittävät poliitikot voivat sanoa asioita, jotka ovat aiemmin katsottu tuomittaviksi, Löf kertoo.
