Halla-aho puuttui kysymykseen uusnatsitilaisuuksista ja sai kritiikkiryöpyn niskaansa – näin asiantuntija arvioi puhemiehen toimintaa

Jussi Halla-ahon (ps.) rooli eduskunnan puhemiehenä on viime päivinä kirvoittanut kritiikkiä oppositiosta.

Halla-aho puuttui torstaina SDP:n kansanedustajan Kim Bergin puheenvuoroon, kun tämä tiedusteli hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) suhtautumista "hallituspuolueen edustajien osallistumisesta uusnatsitilaisuuksiin". 

Berg ei maininnut hallituspuolueen edustajaa nimeltä, mutta hänen tulkittiin viittaavan perussuomalaiseen elinkeinoministeriin Vilhelm Junnilaan. 

Lue lisää: Tuoreen ministerin äärioikeistokytkökset ihmetyttävät – Junnila 88-heitosta ja Turun puheestaan: " Pahoittelen ja otan opikseni"

Näin ulkomaiset mediat ovat uutisoineet Junnilan äärioikeistokytköksistä – "Uuden hallituksen PR-päänsärky"

– Muistutan, että keskustelemme hallitusohjelmasta, Halla-aho sanoi, ja puheenvuoro siirtyi seuraavalle puhujalle. 

Etenkin SDP:n riveistä ihmeteltiin, miksi Halla-aho puuttui juuri Bergin puheenvuoroon. Puhemiehen odotetaan olevan puolueeton. 

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Sipilä ei pidä Halla-ahon toimintaa puhemiehenä poikkeuksellisena.

– Ymmärrän, että oppositio yrittää esittää asian niin, että Halla-aho olisi ottanut poliittisesti kantaa kieltämällä kriittisen keskustelun Junnilan esiintymisestä. Halla-aho oli oikeassa siinä, että eihän tämä kysymys hallitusohjelmaan liittynyt.

Puhemiehen yksi tehtävistä on valvoa, että kukin puhuja pysyy käsiteltävässä asiassa. 

– Jos katsotaan historiallisesti eduskuntakeskustelua, niin yksi tyypillisimpiä paikkoja, missä puhemies puuttuu keskusteluun on se, että hän kehottaa puhujaa pysymään asiassa. 

Esimerkiksi Antti Lindtman (sd.) tulkitsi asian niin, että hallitusohjelmasta keskusteltaessa on voitava kysyä myös laajemmin hallituksen kannanotoista. Myöhemmin keskustelun aikana pääministeri Orpo vastasi Bergin kysymykseen toteamalla, ettei hallitus hyväksy minkäänlaisia ääriliikkeitä.

Puhemiehen linjauksilla merkitystä

Halla-aho itse kommentoi torstaina, että hänen mukaansa eduskunnan puhemiehen tehtävänä on ensisijaisesti puolustaa vapaata keskustelua eduskuntasalissa, eikä vahtia kansanedustajia.

Halla-ahon mukaan kansanedustajilla on paitsi oikeus olla tulematta loukatuksi, myös velvollisuus olla loukkaantumatta toisten edustajien mielipiteistä. 

Lue lisää: Tuula Haatainen ihmettelee Jussi Halla-ahon puhetta – "Nyt nähdään millaista roolia puhemiehistö tulee ottamaan"

– Halla-aho selvästi asettaa laajan sananvapauden tärkeämmäksi pykäläksi kuin loukkaamattomuuden. Hän myös käänsi asian niin, että kuulijoilla velvollisuus olla loukkaantumatta. Näin perustuslaissa ei tarkkaan ottaen lue, mutta se oli hänen omaa pohdintaansa, Jokisipilä sanoo. 

Perustuslain mukaan kansanedustajilla on hyvin laaja puheoikeus, mutta toisaalta velvollisuus esiintyä "vakaasti ja arvokkaasti" ja loukkaamatta muita. Puhemiehen tehtävänä on valvoa, että perustuslaki toteutuu eduskunnan täysistunnossa. 

– Tulkinnanvaraa on paljon, ja puhemiehen omilla linjauksilla on hyvinkin paljon merkitystä siinä, millaista keskustelua hän sallii.

Jokisipilän mukaan puhemiehillä on siten valtaa määritellä eduskunnan keskustelukulttuuria.

Hän ei kuitenkaan usko, että uuden puhemiehistön myötä eduskunnan puhekulttuuri muuttuisi merkittävästi alkaneella kaudella.

Kekkonen oli puhemiehenä salliva

Jokisipilä ei myöskään allekirjoita väitettä siitä, että eduskunnan täysistunnoissa keskustelukulttuuri olisi koventunut.

– Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että se olisi koventunut. Historiallisessa tarkastelussa se ei pidä paikkaansa.

Keskustelukulttuuri on kuitenkin vaihdellut eri puhemiesten kausilla.

– Tietynlainen historialliinen ääripää nähtiin vuosina 1948–50, kun Urho Kekkonen oli puhemiehenä. Hänen linjansa oli yksi sallivimpia, ja poliittinen debatti oli kovaa.

Puhemiesten odotetaan pysyttelevän puolueettomina, eivätkä he osallistu eduskunnan äänestyksiin tai keskusteluun. 

– Joskus kritisoidaan sitä, että puhemies on käyttänyt poliittista harkintaa rajoittaessaan puheenvuoroja tai myöntäessään puheenvuoroja. Mutta pääsääntöisesti meidän puhemiehiltämme on onnistunut hyvin puoluepolitiikan yläpuolella pysytteleminen ja edustajien tasapuolinen kohtelu.

Torstaina SDP:n kansanedustaja Ville Merinen liikuttui kyyneliin, ja kuvaili eduskunnassa puhumista tunnelmaltaan ahdistavaksi.

– Olen melko varma, että ainakaan tällaista ei ole tapahtunut aiemmin, että edustaja olisi noussut puhujapönttöön ja ilmoittanut, että keskusteluilmapiiri on niin ahdistava, että se laittaa kyyneleet valumaan silmistä. Se oli hyvin erikoinen puheenvuoro, Jokisipilä sanoo.

Lue myös: Ville Merinen tunteikkaasta puheestaan eduskunnassa: "Ehkä rohkeinta mitä olen koskaan tehnyt"

*Korjaus kello 11.06: Muutettu puheenvuoroon puuttumisen aika virheellisestä perjantaista torstaiksiksi jutun alusta.