Kun on viettänyt kuusi viikkoa mökillä mittarin ollessa trooppisissa lukemissa yötä päivää, on arki kaikonnut kauas ja helteen sulattamat aivot ilmeisen pehmeät, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Raakel Lignell.
Viikoittainen retki 15 kilometrin päässä olevalle kalasavustamolle, kesätorille ja kyläkauppaan on edellyttänyt sujauttamaan bikinien päälle hellemekon, jonka on salamannopeasti riipaissut päältään välittömästi mökin pihaan ajettuaan.
Tyypillisempien kesäsäiden perusvaatteet, mahdollisimman kuluneet verkkarit ovat jääneet kaappiin. Nyt on menossa ne vanhimmat ja virttyneimmät mahdolliset bikinit, jotka uidessa meinaavat jäädä mereen. Ei kiristä eikä purista mistään.
Projektit jäivät helteen takia
Mökillä tuppaa olemaan joka kesä projekteja, pienempiä ja isompia. Jo vuodenvaihteen jälkeen alan niitä päässäni muhittelemaan, keväällä hirnahtelen ja kuovin jo malttamattomana, olisi päästävä toteuttamaan ideoita. Osoittelen puolisolle erilaisia kuvia:
” Kato tätä, tällainen olis ihana mökillä…”
Tänä kesänä hellelukemat päättivät toisin. En ole laittanut tikkua ristiin. Yrttiruukkua ja kastelukannua kummempaa en ole kopaissut. Silti viikot ovat olleet täysiä.
On ehtinyt seurata aikuistuneen jälkikasvun aatoksia, eleitä, ilmeitä, nauttia heidän kokkaustaidoistaan, ihmetellä trooppista tuntua ja tuoksua luonnossa, lillua lämpimässä merivedessä, venytellä jomottavia jäseniä, rapsuttaa koiruuksia, hätistellä ampiaisia, pelata lautapelejä taivasalla kunnes viimeinenkin valo hiipuu yöksi, lukea kirjoja, ihmetellä lapsenlapsen kanssa marjojen kypsymistä, merenpohjan hiekan muuttuvia kuvioita, maistella herneitä ja rouskuttaa porkkanaa, levittää aurinkorasvaa, laulaa kaikki lastenlaulut, lukea lastenkirjat edestakaisin, nuuhkia lapsen ihon huumaavaa vadelman ja persikan tuoksua, olla itse hiljaa pysähtyneenä, ilman melua, uutisvirtaa, somea, kuulostella ja aistia, unohtaa viikonpäivät ja kello.