Lämmön helliessä syksyisin Pohjolaa myös mökkikausi pitenee varsinaisten kesälomien jälkeen. Mutta tässä vaiheessa vuotta alkaa jatkuva nyssyköiden keräily ja pakkailu jo salakavalasti vähän ahdistaa, Raakel Lignell kirjoittaa kolumnissaan.
Suomessa on tilastokeskuksen mukaan reilut puoli miljoonaa kesämökkiä, joissa käy säännöllisesti 2,4 miljoonaa mökkeilijää. Lämmön helliessä 25 prosenttia viettää mökillä koko kesälomansa, säästä riippumatta.
Osalle mökkeily on työleiri, osalle rauhan ja laiskottelun tyyssija. Kaikille se on katko arjesta: kodin, työn ja rutiinien jättämistä kotioven sulkeuduttua. Tai viimeistään ajomatkalla, joka keskimäärin on edestakaisin 200 kilometriä.
Itselleni on mökkimatkalla tasan tietty jykevien tammien reunustama alamäki, jossa tunnen rauhan laskeutuvan ja arjen loittonevan taustapeilistä näkymättömiin.
Kotona ei saa aikaiseksi siivota, koska onhan vielä mökkikausi ja henkisesti ei olla siirrytty takaisin normiarkeen. Eteisestä ovat kassit ja ties mitkä vehkeet ovat levinneet jo ympäri kotia, seinänvierukset näyttävät lähinnä kirpputorin varastotilalta. Koska ihan kohta taas kamoja viedään paikasta toiseen.
Mökin sulkemista talviteloille haluaa lykätä mahdollisimman pitkälle, vaikka kalenteri kertoisikin, että oikeasti sinne ei enää ole mahdollisuutta mennä. Paitsi tekemään juuri sulkemis-sulkeiset. Sanon itselleni siivoavani kodin sitten oikein kunnolla kun kaman siirtely on oikeasti ohi. Taitaa tulla siinä joulusiivous tehtyä samalla…
Mökkipaikkakunnan kesätorilla hamstraan sadon antimia kaapin täyteen, kannan niistä suuren osan viikonlopun jälkeen kotiin ja mutustelen arjessakin vielä kesää lautaselta. Kaupan vihannekset ja kalat eivät yllä maultaan samaan. Liekö totta vai aistiharhaa. Sitä paitsi mieluusti kannan roponi paikallisille pienviljelijöille ja kalastajille.