Ikävin piirre kaikissa oikeassa olemisen eetokseen nojaavissa ismeissä on vastakkainasettelu, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Raakel Lignell.
Miestä kohdellaan usein kuin pikkulasta. Tunnistatte varmaankin tilanteen, jossa lapselta kysytään miten koulussa menee ja äiti alkaa vuolaasti selittää arvosanoja, lempiaineita ja harrastuksia lapsen istuessa vieressä mykkänä, noloudesta tai kiukusta kutistuneena. Mutta kuinka usein kuulenkaan naisen puhuvan vieressä olevasta puolisostaan kuin tämä ei olisi paikalla.
”Meidän Teuvolla ei kerta kaikkiaan ole värisilmää, olis ostanu vihreän paidan sinisten housujen kanssa…taas se oli käsi sipsipussissa vaikka kolesteroliarvot on koholla… arvaa vaan saako Teuvo maksettua laskut ajallaan…taaskaan se ei ole saanut aikaiseksi tehdä pihatöitä ennen lumen tuloa… sanoin juhlissa Teuvon esimiehelle, että nyt on Teuvon vuoro saada ylennys, eihän se itse saa ikinä suutaan auki… sanoin Teuvon äidille suorat sanat, ettei Teuvo ole sen it-tukihenkilö, eihän Teuvo osaa pitää puoliaan… kuulisitte, miten Teuvo yrittää komentaa lapsia, eihän ne niin tottele, Teuvon pitäisi uskoa kun sanon miten pitää toimia ja puhua… eihän vauvaa uskalla edes jättää isänsä kanssa kaksin, johan siinä olis vaipat väärinpäin ja väärät soseet annettuna ja pylly ruvella ja maitokin varmaan lämmittämättä… osaako se edes tyynnyttää itkevää vauvaa, ainahan se äidin syliin haluaa…”
Moinen on silkkaa ilkeämielistä mitätöintiä ja nalkutusta. Mutta sekö on ok, koska jotkut miehet ehkä edelleen vähättelevät naisten asiantuntemusta ja ymmärrystä?
Oliko sukupuolella oikeasti merkitystä?
Mansplaining kuvaa terminä ilmiötä, jossa mies selittää asioita itsevarmasti ja usein yksinkertaistaen oletusarvona, että kuulija tietää asiasta vähemmän. Vaikka kuulija olisi itse asiantuntija juuri selitetyssä tematiikassa.