Me Suomessa olemme aina kiinnostuneita siitä, mitä muut ajattelevat meistä, mutta joskus kannattaisi pysähtyä miettimään, että ehkä tässä ei nyt ollutkaan kyse minusta. Eivät naapurimaan Ruotsin johtajat meille puhuneet, kun he etsivät syyllisiä siihen, etteivät ruotsalaiset pääse lomamatkoille minne huvittaa. Hehän puhuivat omilleen, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Markus Leikola.
Ennen vanhaan oli helppoa. Yritysjohtajat kutsuivat osakkeenomistajat yhtiökokoukseen ja maalasivat näille kuvaa, kuinka työläisiä riistämällä katteet saadaan kattoon, ja henkilöstön kokoontuessa tehtaan ruokalaan, kiitettiin näitä, yhtiön tärkeintä voimavaraa. Mutta nykyisenä internetin aikakautena jokaisen vallankäyttäjän pitää sovittaa sanansa niin, että niitä kelpaa kuulla kenen hyvänsä ilman, että korvat humahtavat punaisiksi.
Johtaja, aseta kieli keskelle suuta
Valtionpäämiehille – jotka usein ovat poliitikkoja – ongelma on vielä vaikeampi. Pitää puhutella omaa kansaa, mutta myös seuraavien vaalien äänestäjiä omissa ja vieraissa sekä vielä harkita tarkoin sanamuodot, etteivät ulkovaltojen edustajat pahastu turhan päiten.
Tuorein esimerkki tästä on ruotsalaisten poliitikkojen harmittelu Suomen koronalinjasta. Me Suomessa olemme toki aina kiinnostuneita siitä, mitä muut ajattelevat meistä, mutta joskus kannattaisi pysähtyä miettimään, että ehkä tässä ei nyt ollutkaan kyse minusta. Sillä omilleenhan he vakuuttivat sitä, että lomamatkojen peruuntumisen vika on naapurissa ja olisihan se vallan tympeää, jos emme omiemme puolesta hieman korottaisi ääntämme tässä asiassa. Finlands, Norges och Danmarks sak är vår!
Eniten tässä kunnostautuvat populistit, jotka ovat päässeet asemiinsa siksi, että osaavat soitella itsensä unohdetuksi kokevan kansanosan kieliä. Taitavan populistisen älämölön kehittäminen vaatii melkoista lahjakkuutta ja älyä – joten kun seuraavan kerran kuulee sellaisen populistin suusta, ei kannata pitää lausujaa pöljänä, vaan oman kohderyhmänsä tuntevana älykkönä.