Venäjän Eurooppa-inhoon voi luottaa, kirjoittaa Kiovasta MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi viime yönä "da" kahdenkeskisille keskusteluille Ukrainan kanssa, mutta "njet" ehdottomalle tulitauolle.
Luin Putinin avauksesta kiovalaisessa pommisuojassa sen jälkeen, kun olin herännyt ilmahälytykseen hieman ennen kello kuutta.
Ukrainan mukaan taivaalla oli venäläisiä drooneja.
Ironiaa ei tarvinnut etsimällä etsiä.
Lue myös: Kommentti: Zelenskyi haastoi Putinin kaksintaisteluun – pelkuruus nolaisi sotakukon
Putinin mukaan neuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä voisivat alkaa torstaina 15. toukokuuta eli jo ensi viikolla.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan kyse on "erittäin vakavasta" ehdotuksesta, joka tekee selväksi, että Venäjä todella haluaa löytää "rauhallisen ratkaisun" sotaan.
Ainakin Saksan ja Ranskan mielestä Putinin tarjous on riittämätön.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sen sijaan suhtautuu avaukseen myönteisesti, mutta vaatii Venäjää ensin noudattamaan tulitaukoa, jota Ukraina yhdessä länsimaiden kanssa vaatii.
Tulitauon pitäisi alkaa maanantaina. Nähtäväksi jää, herätäänkö Kiovassa tulitaukoon vai ilmahälytykseen.
Voi joka tapauksessa olla, että Zelenskyi ei aio neuvotella pelkästään tukijoidensa tahtiin, vaikka onkin valmis käyttämään Eurooppaa vipuvartena ja pakoteuhkana.
Todennäköisesti taistelut jatkuvat, sillä Putin ei puheessaan sanonut Venäjän suostuvan tulitaukoon. Muutoin venäläiset poliitikot lauantaina lähinnä irvailivat lännen ehdotukselle.
Sunnuntaina Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi, että ensin pitää neuvotella sodan "juurisyistä", vasta sitten tulitauosta.
Se, miksi Venäjä ehdotti kahdenkeskisiä keskusteluita Ukrainan kanssa, on vielä kysymysmerkki.
Yllättyä ei kannata, jos Venäjä löytää ennen torstaita tekosyyn, jonka nojalla se ei osallistu kahdenvälisiin keskusteluihin.
Kremlin klassikko eli Ukrainan väittäminen sotaisaksi ja neuvottelukyvyttömäksi on aina hyvä arvaus.
Tuo linjaus ei vanhene senkään jälkeen, kun mahdolliset neuvottelut ovat alkaneet.
Jos neuvottelupöytään päädytään, niin uutta on se, että Yhdysvaltojen rooli vaikuttaisi jäävän aiempaa pienemmäksi.
Valkoinen talo on sanonut lähtevänsä välittäjän roolista, jos neuvotteluissa ei aidosti edistytä. Nyt presidentti Donald Trumpille voi tarjoutua oiva tilaisuus tehdä juuri tämä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on jo sanonut olevansa valmis isännöimään neuvotteluita.
Ehdottamalla pöydän jakamista Ukrainan kanssa Putin haluaa ottaa aloitteen takaisin itselleen.
Siinä missä Venäjä on suhtautunut myötämielisesti Yhdysvaltojen rauhanvälitykseen, on Euroopan väkevä läsnäolo neuvottelupöydässä selvästi vastenmielinen ajatus Kremlille.
Lauantaina Venäjä painotti, että Euroopan tulitaukovaatimus on uhkailua, ei rauhan rakentamista.
Putinin ulkoministerin Sergei Lavrovin värikäs helmikuinen lausunto Euroopasta on yhä ajankohtainen:
"Jos he tarjoavat ovelia ideoitaan konfliktin jäädyttämisestä, kun he oikeasti perinteidensä, luontonsa ja tapojensa mukaisesti haluavat jatkaa sotaa, miksi heidät pitäisi kutsua?”
Sinällään hienoa, että Venäjään voi tietyissä asioissa luottaa.