Puolustusvoimien tiistaina julkistama turvallisuustasojärjestelmän muutos otettu käyttöön kaikissa yksiköissä.
Suomessa on käytössä kaksi erillistä turvallisuustasoa ja valmiutta säätelevää järjestelmää, joista toinen turvaa puolustusvoimien henkilöstön, materiaalin ja kohteet ja toinen sotilaallisen toimintakyvyn.
MTV Uutiset selvitti, mitä tämä tarkoittaa ja mitä puolustusvoimat voi kertoa julkisuuteen vaarantamatta turvallisuutta.
Naton standarisoima turvallisuustasojärjestelmä
Uusi turvallisuustasojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön viisi vuotta sitten. Kyse on Naton standardoimasta järjestelmästä, jota käyttävät useat maat ja se on käytössä myös yhteisissä sotaharjoituksissa.
Turvallisuustasojärjestelmä tarkoitettu Puolustusvoimien henkilöstön ja toiminnan suojaksi, jotta Puolustusvoimat kykenee ylläpitämään kykynsä täyttää tehtävänsä kaikissa tilanteissa.
Vallitsevaa turvallisuustasoa kuvataan neliportaisella järjestelmällä sekä väri- että kirjainkoodeilla A–D, vihreästä punaiseen. A on perustaso ja D korkein taso. Pääesikunta tekee päätökset muutoksista tilannekuvan perusteella, jota päivitetään jatkuvasti
Suomen turvallisuustasojärjestelmän valmiutta on tiistaina nostettu B:hen perustasolta A. Sitä noudatetaan kaikissa varuskunnissa.
– Valmiuden nostamisen vuoksi erityisesti vartiointia on lisätty puolustusvoimien kohteissa. Aiemmin vain joissakin joukko-osastoissa on noudatettu yleisen tilanteen tai harjoittelun vuoksi tätä tasoa, kertoo komentaja Hannu Roponen Pääesikunnan viestintäosastolta.
Puolustusvoimat ei suostu yksityiskohtaisemmin avaamaan, mitä eri turvallisuustasot tarkoittavat.
Roposen mukaan henkilökuntaan ja varusmiehiin ei kohdistu tällä hetkellä väkivallan uhkaa.
Sotilaallinen valmius turvataan eri järjestelmässä
Puolustusvoimien valmiutta säädellään erillisellä valmiuden säätelyjärjestelmällä.
Puolustusvoimat on koko itsenäisyyden ajan säädellyt valmiuttaan tilanteen ja toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.
Järjestelmää on päivitetty tarpeen mukaan vastaamaan esimerkiksi kalustoa tai uhkatilanteita. Päätökset valmiuden kohottamisesta tekee valtion johto.
– Puolustusvoimat seuraa lähiympäristön tilannetta ja säätelee valmiutta turvallisuustilanteen muuttuessa. Valmiuden säätelyyn liittyen toimenpiteitä ovat valmiuden tehostaminen, kohottaminen ja alentaminen.
Roposen mukaan valmiutta on jouduttu muuttamaan tilanteen muuttumisen vuoksi.
– Puolustusvoimat on seurannut toimintaympäristöä ja säädellyt omaa valmiuttaan valmiuden tehostamisen toimenpiteellä.
Puolustusvoimat ei suostu tarkemmin avaamaan, mitä tämä tarkoittaa.