Suomen yllä jo toistamiseen lentänyt Yhdysvaltain "lentävä linnoitus" voi kantaa valtavaa pommikuormaa
0:44Katso myös video maaliskuulta 2022: Pommikone lähti liikkeelle ja kuvaaja ikuisti sen paraatipaikalta yläpuolelta!
Julkaistu 17.11.2024 08:35
MTV UUTISET – STT
Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on nopeasti haalistunut muisto, sillä Nato-aikana yhdysvaltalaisista sotilaskoneista on tullut Suomen ilmatilassa liki arkinen näky.
Venäjän rajaa hipovien tiedustelukoneiden ohella Suomen ilmatilassa on nähty heinäkuussa ja marraskuussa Yhdysvaltain "lentäviä linnoituksia" eli pitkän kantaman strategisia B-52-pommikoneita.
– Toiminta on normaalia Naton jäsenmaan alueella tehtävää yhteistyötä sekä yhteisen puolustuksen peruspilarin, pelotteen ja puolustuksen osoittamista. Suomi ja Yhdysvallat ovat läheisiä liittolaisia. Maidemme välinen puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä ja lisää Pohjois-Euroopan turvallisuutta, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi toimintaa viime viikolla viestipalvelu X:ssä.
Suomen muodonmuutos sotilasliitto Naton etuvartiomaaksi on ollut historiallisen nopea, mutta maan poliittinen johto ja viranomaiset pysyvät kansainvälisen harjoituslentojen yksityiskohdista vaitonaisia.
Kylmän sodan alkupakkasista lähtien lentänyt B-52 voi valmistaja Boeingin julkisten tietojen mukaan kantaa enimmillään yli 30 tonnin pommikuormaa. STT tiedusteli sisäministeriöltä, puolustusministeriöltä ja Puolustusvoimilta sitä, miten Suomen viranomaiset ovat varautuneet siihen mahdollisuuteen, että Yhdysvaltain sotilaskoneet joutuisivat onnettomuuteen Suomen ilmatilassa.
Tiukka tiedotuslinja
Suomen tiedotuslinja ulkomaisista sotilaslennoista maan ilmatilassa on tiukka. Sekä puolustusministeriö että Puolustusvoimat kieltäytyivät antamasta STT:n kysymyksiin muita kuin kirjallisia vastauksia sähköpostitse. Vielä kirjallisten vastausten saamisen jälkeenkin STT pyysi toistamiseen Puolustusvoimilta puhelinhaastattelua aiheesta.
– Vastaukset voi laittaa prikaatikenraali Timo Herrasen sanomiksi, Pääesikunnan viestinnästä kerrottiin STT:lle aiemmin lähetetyistä kirjallisista vastauksista.
Puolustusvoimat ei juuri kommentoi sitä, millaista aseistusta yhdysvaltalaiskoneissa on näiden ollessa Suomen ilmatilassa.
– Suomen viranomaisilla on tieto ulkomaisten yksiköiden ja joukkojen mukana Suomen alueelle tuomista aseista, Herrasen nimissä annetussa sähköpostivastauksessa kerrotaan.
Onnettomuusriskiin varautumisesta Puolustusvoimat kertoo vain sen verran, että yhteislennoilla noudatetaan kaikkia samoja ohjeita kuin sotilaslennoilla Suomessa muutenkin.
– Lentojen osalta noudatetaan normaaleja sotilasilmailun lento-onnettomuuksia koskevia määräyksiä ja ohjeita. Onnettomuustapauksessa pelastustoimet toteutettaisiin Lentopelastuskeskuksen, Puolustusvoimien, pelastusviranomaisen ja poliisin yhteistoiminnassa noudattaen vakioituja toimintamenettelyjä.
– Asutuskeskukset huomioidaan etenkin matalalentotoiminnassa. Kyseiset lennot eivät sisältäneet matalalentotoimintaa, sähköpostivastauksessa kerrotaan.
B-52:lla kaksi onnettomuutta 2000-luvulla
Yhdysvaltain asevoimilla on historiassaan ollut useita ilmailuonnettomuuksia myös liittolaismaidensa alueilla. Viime vuonna Japanissa Yhdysvaltain ilmavoimien Osprey-lentokone putosi mereen Yakushiman saaren lähellä surmaten koko 8 hengen miehistön. Edellinen konemallin onnettomuus oli saman vuoden elokuulta Australiasta, jolloin kolme sotilasta kuoli.
Pitkään palvellutta B-52:ta pidetään yleisesti luotettavana Yhdysvaltain ilmavoimien työjuhtana, mutta sekin on ollut osallisena onnettomuuksissa. Vuonna 2016 Yhdysvaltoihin kuuluvasta territoriosta Guamista Mikronesiassa lähdössä ollut B-52 tuhoutui tulipalossa epäonnistuneen nousun jälkeen. Vuonna 2008 pommikone putosi Tyyneenmereen niin ikään Guamin lähellä surmaten koko kuusihenkisen miehistön.
Pelastustoimella koulutusta sotilasonnettomuuksiin
STT:n tavoittelemista tahoista ainoastaan sisäministeriöstä kommentoitiin asiaa puhelimitse. Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemen mukaan yhdysvaltalaiskoneiden lennättäminen Suomessa ei ole vaatinut erityistä varautumista pelastuslaitoksilla.
– Onhan Suomella itselläänkin ilma-aluksia, joissa on myös räjähteitä ja ammuksia mukana. Eihän se sinänsä muutu miksikään siitä, onko se ulkomaalainen tai suomalainen hävittäjäkone, jos se lasti on sama.
Luhtaniemen mukaan sotilaskoneiden sammutustöihin on pelastustoimen osalta koulutuksissa varauduttu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
– Yleisenä lähtökohtana Puolustusvoimien toimintaan tai kalustoon liittyvät onnettomuustilanteet tehdään yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Heillä on kuitenkin paras tietämys siitä, minkälaisia asioita tarvitsee huomioida ja mitä riskejä tai vaaroja on, hän jatkaa.
Jos yhdysvaltalaiskone joutuisi onnettomuuteen Suomessa, Luhtaniemen mukaan Puolustusvoimien suorituskyvyllä olisi tällaisessa pelastustehtävässä todennäköisesti suuri merkitys.
– Mutta on vaikea spekuloida, mitä se käytännössä tarkoittaisi. On aika paljon erilaisia versioita siitä, mitä tapahtuu, eli onko lentokone täysin tuhoutunut vai onko onnistunut lasku tai muuta. Sen takia viranomaisten yhteistyö on tällaisissa tilanteissa erityisen tärkeää. Niiden tietojen pohjalta ne oikeat toimintatavat arvioidaan tilannekohtaisesti.
– Yritämme kaikki tällaiset tunnistaa etukäteen ja varautua niihin. Varautuminen tarkoittaa sitä, että meillä on viranomaisten yhteistoimintatavat kunnossa, riittävä osaaminen henkilöstöllä ja kyky toimia.
"Yhdysvallat Suomelle tärkeä liittolainen"
Puolustusministeriön antamassa kirjallisessa vastauksessa korostetaan ulkomaisten sotilaskoneiden vierailujen ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä. Ministeriön sähköpostilausunnon mukaan yhteislennot strategisten pommikoneiden kanssa ovat normaalia Naton jäsenmaan toimintaa, jolla pönkitetään yhteisen puolustuksen peruspilaria eli pelotetta.
– Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen liittolainen, jonka kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä. Naton jäsenenä ja läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa tekevänä valtiona on aivan keskeistä, että jäsenyys ja liittolaisuus näkyvät myös konkreettisena toimintana, vastauksessa kerrotaan.
Puolustusministeriön mukaan Puolustusvoimien kansainvälinen harjoitussuunnitelma saa poliittisen hyväksyntäleimansa aina kerran vuodessa, mitä ennen se on käynyt presidentin kanssa kokoustavan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan (tp-utva) pöydällä.
– Yhdysvaltalaispommikoneiden kanssa tehtävä yhteistyö on osa harjoitussuunnitelman mukaista toimintaa. Harjoitustoiminta suunnitellaan yhdessä ja siinä huomioidaan myös Naton tavoitteet. Ennen puolustusministeriön vuosittaista päätöstä harjoitussuunnitelman hyväksymiseksi tp-utva käsittelee asiaa, ministeriöstä kerrotaan.
Käytännön tasolla puolustusministerin kerrotaan päättävän suunnitelman hyväksymisestä.
